Huutavat suomalaiset ja tanssivat belgialaiset

Meille suomalaisille partiolaisille jotkut tavat ja perinteet saattavat tuntua itsestään selviltä. Aamut alkavat torven soitolla, ja kohta kauhotaankin suuhun aamupuuroa hillon kera. Laimea partiomehu kuuluu joka ruokaan, ja omat tiskit tiskataan tiskilinjalla. Käveli leirin lavalle sitten pop stara tai Suomen presidentti, me emme yleensä taputa, vaan me huudamme! 

Ympäri maailmaa partioperinteet eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Olen saanut tänä vuonna uniikin tilaisuuden tutustua belgialaiseen partioon uuden ystäväni Mayilin kautta. Hän on kuluneen vuoden ja vaihtonsa aikana ollut mukana suomalaisessa partiotoiminnassa. Kohta saammekin tietää, mitä kaikkea Belgiassa tehdään toisin. Katsoi videolta, miltä belgialainen partio näyttää:

 

Suomen ja Belgian partiotoiminnan erot alkavat jo perusrakenteista: nuorille annetaan partionimi  noin 12-vuotiaana. Tämä tapahtuu rituaalissa, jonka nimi on totemisation. Partionimi annetaan itseään muistuttavan eläimen mukaan. Tällä nimellä partiolaista sitten kutsutaan koko partiouran ajan. Havahduin itsekin kuukausien tuntemisen jälkeen siihen, etten tiennyt uuden tuttavuuteni oikeaa nimeä. Kutsuin häntä Mayiliksi, joka tarkoittaa riikinkukkoa.   

Käsitys kolosta kuulosti vieraalta ja sen selittäminen olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos en olisi aluksi kääntänyt sanaa englanniksi: “We call it kolo – it means the hole where we meet.” En yhtään ihmettele, että kyseisen lausahduksen jälkeen Suomen partiotoiminta tuntuu hieman oudohkolta kansainväliselle vieraallemme. Mayilin ryhmä eli tiimi kokoontuu lippukunnan omistamassa talossa. 

Belgian partio-ohjelma eroaa myös suuresti suomalaisesta. Kaverini ihmetteli retkellä, että miten te kaikki olette noin taitavia kaikissa retkeilytaidoissa. Minulle partio tarkoitta samaa kuin metsässä retkeily. Mutta toisin on Belgiassa. Sielläkin partion tarkoituksena on kasvattaa nuorista kunnollisia ja osaavia, mutta he eivät ainakaan Maylin lippukunnassa retkeile juurikaan metsässä.  Partiossa painotetaan käytöstapoja ja elämän taitoja. Lisäksi keskustelussa esille pompahti outo fakta Belgiasta: siellä partiolaisten tulee pitää aina shortseja yllään osoittaakseen motivaationsa partiota kohtaan.

Kysyinkin kaveriltani, mitkä ovat Suomen partion parhaat puolet. Hän vastasi, että kaikki isot tapahtumat ja yön yli kestävät retket. Ohjelma on kuulemma Suomessa todella monipuolista ja hauskaa. Belgiassa on monesti astetta tiukempaa, mutta ihan hauskaa sielläkin.  

Kesäleireillä majoitus rakennetaan Belgiassa itse. Majoitukset ovat tukevien puiden varaan rakennettuja telttarakennelmia. Viimeisenä leiriyönä kaikki kengät, jotka ovat maan tasalla, eivätkä esimerkiksi puumajoissa, sidotaan yhteen. Aamulla jäynän kohteeksi joutuneiden “uhrien” täytyy leikata omat kenkänsä toisten kengistä irti. 

Haluisin vielä korostaa yhtä asiaa, mistä me suomalaiset voisimme ottaa mallia. Nimittäin Belgian partiolaisilla on tanssi, joka saanut alkunsa Jamboreella. Siitä on tullut tanssi, jonka useat osaavat. Se tuo hurjasti yhteenkuuluvuutta ja toki myös liikuntaa tylsille odotteluhetkille. Pitäisikö meidän suomalaistenkin luoda täysin oma tanssi? Nyt ideoita lentämään ja tanssikoreografia kokoon!

 TOP 5 suomalaisten partiolaisten outoa tapaa

  1. Me emme taputa.
  2. Tapahtuman tai kokouksen jälkeen kokoonnumme sisaruspiiriin “Mumisemaan ja huojumaan”.
  3. Mainoslaulukilpailu on yleinen iltanuotio-ohjelma.
  4. Vietämme metsässä paljon aikaa ympäri vuoden.
  5. Kaikilla on jo 7-vuotiaasta asti omat puukot.

Kuva: https://www.scouts-europe.be/