Johtamista riippumatosta ja tietokoneelta  

Mitä etäjohtaminen on ja kuinka se parhaiten toimii?  Riippumattojohtaminen eli etäjohtaminen mahdollistaa osallistumisen oman lippukunnan toimintaan niin työpöydän äärestä kuin ulkomailta. Etäjohtamista pyritään jatkuvasti lisäämään partiotoiminnassa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? 

Kuva: Antti Raikunen

Riippumattojohtaminen, tutummin etäjohtaminen, tarkoittaa partiopestin hoitamista muualta käsin kuin paikan päältä, kuten toiselta paikkakunnalta tai ulkomailta. Töiden tekeminen etänä ei ole uusi ilmiö, mutta partioon termi on sujahtanut vasta muutamien viime vuosien aikana teknologian kehittyessä ja mahdollistaessa osallistumisen satojen kilometrien päästä. 

Riippumattojohtamista voi soveltaa moneen eri tilanteeseen ja toteutusvälineitä on useita. Perinteisesti etäjohtaminen yhdistetään vain Skypessä kokoustamiseen, mutta myös erilaiset sosiaalisen median alustat voivat toimia johtamisen välineinä. 

Projekti valottaa johtamisen ilmiötä 

Riippumattojohtamisesta on tehty piiritasolla tutkimusta, joka lähti liikkeelle Pääkaupunkiseudun Partiolaisten vapaaehtoisten omasta kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Kokoukseen osallistuminen etänä Skypellä on yhä yleisempää ja tästä havainnosta nousi tarve tarkastella etäjohtamista partiossa tarkemmin. 

Netta Nevalainen ja Linda Vainio ovat tutkineet projektissaan etäjohtamista viime vuoden kesästä lähtien. Tähän mennessä he ovat tavanneet kasvotusten vain kerran. 

”Koko projekti lähti Netan aloitteesta”, Vainio kertoo perjantai-iltana kotisohvallaan istuen. Hän on jo laskeutumassa viikonlopun viettoon, ja haastattelu tehdään artikkelin teemaan sopivasti etänä. ”Itse olin projektin alkaessa Australiassa,” hän muistelee. 

”Etäjohtaminen on tapa edistää omia johtamistaitoja, kunhan pestin alussa tietää, mitä haluaa kehittää”, Vainio toteaa. ”Se on myös tapa houkutella uusia ihmisiä osallistumaan pesteihin eri puolilta Suomea, jos ei tarvitse pestiä varten matkustaa tuntikausia.”  

Eri tapoja johtaa riippumatosta 

Riippumattojohtaminen sopii moniin eri tarkoituksiin, vaikkakin yleisemmin termiä käytetään erilaisista luottamuspesteistä puhuessa. Lippukuntatasolla, varsinkaan laumanjohtamisessa, ilmiötä ei ole juurikaan tutkittu. 

”Toki tässä tulee miettineeksi, mikä oikeastaan lasketaan etäjohtamiseksi”, Vainio pohdiskelee. ”Jos etäjohtamiseksi laskettaisiin esimerkiksi se, että sudenpentujen annetaan itse vetää leikkinsä, niin silloinhan se toimisi myös lauman johtamisessa. Muuten sitä on vaikea kuvitella lippukunnan viikkotoiminnan tasolla, vaikka se saattaisi tietyllä tasolla toimia vanhempia ikäryhmiä johdettaessa.” 

Nevalainen ja Vainio ovat haastatelleet projektia varten etänä toimivia lippukunnanjohtajia, jäsenrekisterin hoitajia ja kämppäisäntiä. Suuremmissa leiriprojekteissa on jo totuttu suunnitteluvaiheen riippumattojohtajuuteen. 

Napapiirin Tytöissä ja Luotsitytöissä toimivalla Anna Enbuskella on jo yli vuoden intensiivinen kokemus riippumattojohtamisesta. Työn alla olevaa Lapin Partiolaisten piirileiri Kajahusta on tehty alusta asti etänä, ja työ jatkuu edelleen. 

”Järjestelyyn kuuluu kaikkea: aikatauluja, ohjelmasuunnitelmia, leirikaavoja ja muuta sellaista”, hän kertoo. ”Koko projektin aikana leiritoimikunta on tavannut kasvokkain vain viisi tai kuusi kertaa, mutta käytännössä melkein kaikki muu tehdään etänä, jos ei sattumalta olla samassa paikassa.” 

Nea Finnigillä Kuninkaantien Kipinöistä on kokemusta toimivasta riippumattojohtamisesta. Heidän lippukunnanjohtajansa hoiti puolisen vuotta sitten pestiään 4 500 kilometrin päässä lippukunnasta ja Suomesta. Finnigin mielestä toimiva viestintä on tärkeintä, jos haluaa riippumattojohtajuuden onnistuvan. 

”Kun lippukunnanjohtaja on kaukana, on tärkeää, että myös täältä käsin viestitään hänelle ongelmatilanteissa. Muuten hän ei mitenkään voi tietää, jos jokin on vialla, koska hän ei näe ja tapaa lippukuntalaisia tavalliseen tapaan”, Finnig kertoo. ”Kun viestintä toimi, tuntui silti, että lippukunnanjohtaja oli läsnä, vaikka olikin tuhansien kilometrien päässä.” 

Onnistunut johtamiskokemus etänä 

Riippumattojohtaminen ei vaadi tiettyjä luonteenpiirteitä, mutta sitäkin enemmän delegointia, itseohjautuvuutta ja luottamusta ryhmän jäseniin. PäPan projektin myötä on tullut esille seikkoja, jotka mahdollistavat onnistuneen johtamiskokemuksen, vaikka johtaja olisikin kilometrien päässä johdettavistaan. 

Merkittävää on, että johtaja ottaa kaikki huomioon riippumatta siitä, kokoustavatko nämä paikan päällä vai etänä. 

”Jos kaikki ihmiset kokoustavat etänä, he ovat tietyllä tavalla tasa-arvoisessa asemassa”, Vainio pohdiskelee. ”Johtajan on myös opittava tuntemaan johdettavansa, vaikka heitä ei näe kasvotusten. Ihmisillä on mukavampi olla pestissä, kun he kokevat saavansa äänensä kuuluviin.” 

”Tärkeintä on sopia yhteisistä pelisäännöistä”, Vainio toteaa mietteliäästi. ”Kannattaa puhua siitä, miten viestitään, koska kaikki eivät välttämättä halua käyttää esimerkiksi WhatsAppia. Myös tavoitettavuudesta voi sopia – tarvitseeko viestiin vastata heti, jos sen lähettää kymmeneltä illalla.” 

Suhtautuminen riippumattojohtajuuteen on ollut partiossa yleisesti ottaen positiivista. Se on koettu voimavarana, jonka avulla ihmisiä saadaan mukaan toimintaan eri puolilta Suomea. 

”Sitä paitsi, kun tarkemmin miettii, riippumattojohtaminenhan on hyvin ympäristöystävällinen ratkaisu”, Vainio naurahtaa. ”Kun asiat tehdään etänä, ei kuluteta luontoa matkustamalla ja rahaakin säästyy!”

Julkaistu Hepussa 2/2019. Näköislehti on luettavissa Issuu-palvelussa täällä.

Teksti: Venla Rakkola
Kuva: Antti Raikunen