Partiotaustaiset ehdokkaat kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin

Helmikuussa valitaan uudet edustajat kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset kysyi ehdolla olevilta aktiivisilta partiolaisilta*, miksi he lähtivät ehdolle ja miksi kirkolliskokous ja hiippakuntavaltuusto ovat partion kannalta merkityksellisiä. Helsingin hiippakunnasta Viivi Ali-Löytty ja Jaakko Weuro sekä Espoon hiippakunnasta Eila Musikka, Iida Rotko ja Lauri Untamo vastaavat kysymyksiin tämän uutisen alaosassa.

Kirkolliskokous on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ylin päättävä elin, joka koostuu vaaleilla valittavista maallikoista ja papeista, piispoista sekä mm. saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajista. Kirkolliskokous päättää kokonaiskirkon taloudesta ja hallinnosta, linjauksista sekä muun muassa muokkaa kirkkolain sisällöt ja tekee esitykset eduskunnalle, joka sitten joko hyväksyy tai hylkää ne.

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toiminta-alue jakautuu kahden hiippakunnan alueelle. Helsingin hiippakuntaan kuuluu Helsinki ja Vantaa, sekä lisäksi Uudenmaan alueelta muita kuntia. Espoon hiippakuntaan taas Espoo ja Kauniainen, sekä muita kuntia. Hiippakuntaa johtaa piispa. Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.

Hiippakuntavaltuuston ja kirkolliskokouksen vaalissa äänioikeutettuja ovat seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen jäsenet.

HELSINGIN HIIPPAKUNTA

Viivi Ali-Löytty, Helsingin Kalevan Pojat ja Tytöt. Tällä hetkellä olen peruskirjatyöryhmän jäsen ja luotsaan tarpoja-samoajavartiota lippukunnassamme.

Olen ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 131 ja hiippakuntavaltuustoon numerolla 77

Lähdin ehdolle, koska tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen pitää tehdä
kirkossa vielä paljon töitä ja koen, että työt eivät etene ilman jatkuvaa
kyseenalaistamista ja muutoshalua.

Kirkolliskokous on ehkä tärkeämpi vaikuttamisen paikka partiolaisen kuin partioliikkeen näkökulmasta. Kytkös kirkolliseen vaikuttamiseen löytyy siitä, että partio kasvattaa meitä partiolaisia aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä auttaa kasvamaan omassa uskossa. Partio on myös rauhanliike. Näin kristityn näkökulmasta partion arvot kohtaavat hyvin kristillisten arvojen kanssa. Partion strateginen painopistekin on, että partio kuuluu kaikille –> yhdenvertaisuus
näkyy siis strategiassa asti. Näiden arvojen puolustaminen sen kirkon ylimmässä päätöksentekopaikassa, jonka seurakunnat ovat lukuisien lippukuntien taustayhteisöjä, on mielestäni tärkein syy sille, miksi partiolaisen paikka on myös kirkolliskokouksessa.


Jaakko Weuro, Haagan Eräveikot. Viimeksi partiossa olen ollut samoajaluotsina ja mukana lippukunnan meritoiminnassa. Tällä hetkellä osallistun satunnaisesti tapahtumiin ja sparrailen SP:n ja piirin toimijoita yhteiskuntasuhdeasioissa.

Haen jatkokautta kirkolliskokouksessa, koska haluan jatkaa kirkon uudistamistyötä.
Jos kirkko ei kykene uudistumaan, sen on vaikea olla tulevaisuudessa sellainen kumppani, jotka partiolaiset kokevat omakseen tai jolla olisi edellytyksiä tukea partiotoimintaa. Minulle tärkeitä teemoja ovat yhdenvertaisuus, hyvä hallinto ja järkevä taloudenpito.

Kirkolliskokous on monessa suhteessa merkityksellinen. Periaatteellisten kysymysten lisäksi kirkolliskokous päättää seurakuntien toimintaa koskevista käytännöllisistä linjauksista. Kuluneella kaudella hyväksyttiin esimerkiksi lakimuutos, joka edellyttää jokaista seurakuntaa perustamaan nuorten vaikuttajaryhmän. Tällaisten päätösten kautta voidaan vahvistaa vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä ja nuorten asemaa seurakunnissa.

Olen ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 152.


ESPOON HIIPPAKUNTA

Eila Musikka, Vihterä (Uudenmaan Partiopiiri). Olen ollut Uudenmaan partiopiirin luottamushenkilönä eri pesteissä ja nuorempana Kymenlaakson partiopiirissä. Tällä hetkellä olen lippukunnan hallituksessa sekä samoajaikäkausivastaavana.

Olen ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 71 ja hiippakuntavaltuustoon numerolla 9.

Haluan vaikuttaa siihen, että jokainen tuntisi kirkossa olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Haluan olla rakentamassa kunnioittavaa vuoropuhelua erilailla ajattelevien kesken.

Partion on tärkeää näkyä kirkon päättävissä elimissä, varsinkin nyt peruskirjauudistuksen myötä. Kristilliset arvot ovat myös jatkossa partion arvojen pohjana, vaikka niitä sanotettaisiin enemmän kaikkia vakaumuksista huomioiden.


Iida Rotko, Järvihaukat. Viimeisin pestini partiossa oli Vespan alueleiri Kepelin viestintävastaava. Olen yhtenä alueeni edustajana piirineuvostossa.

Olen ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 76 ja hiippakuntavaltuustoon numerolla 15.

Haluan tuoda nuorten aikuisten ääntä kuuluviin. Kirkko on minulle
tärkeä ja sen vuoksi haluan olla osaltani vaikuttamassa siihen, että jatkossa jokainen voi sisäisistä tai ulkoisista ominaisuuksistaan riippumatta tuntea olevansa aidosti tervetullut ja tasa-arvoinen osa kirkkoa ja sen yhteisöä.

Suurella osalla partiolippukunnista on taustayhteisösopimus seurakunnan kanssa. Nämä yhteistyösopimukset ovat molemminpuolisesti kannattavia ja yhteistyön jatkumiseksi on tärkeää, että myös kirkon päätöksenteon kaikilla asteilla on mukana myös partiolaisia.


Lauri ”Unski” Untamo, Tuuspartio (Uudenmaan Partiopiiri). Viimeksi toiminut mm. Ko-Gi kouluttajana, sekä lippukunnan pohjoismaisten leirien tekijänä.

Olen ehdolla kirkolliskokoukseen numerolla 82 ja hiippakuntavaltuustoon numerolla 20.

Olen ollut Tuusulan seurakunnassa kirkkovaltuutettuna 20 vuotta, ja
haluaisin nyt laajentaa vaikuttamista myös hiippakuntavaltuustoon ja kirkolliskokoukseen. Kirkon sanoma ei tällä hetkellä puhuttele kaikkia ja jäsenmäärä on laskussa. Kirkon tulisi ratkaista hajottavat kysymykset mm. samaa sukupuolta olevien parisuhteiden siunaamisesta.

Kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuuston valittavien tulee varmistaa, että partion kuin muidenkin nuorisojärjestöjen
toimintaedellytyksistä pidetään huolta. Samalla kun kirkon jäsenmäärä laskee, etsivät seurakunnat säästökohteita. Säästöt eivät saa kohdistua seurakuntien
tekemään lasten ja nuorten toimintaan.


*Partiotaustaisia ehdokkaita ovat he, joiden jäsenmaksu on maksettu.