Valmentajilta tukea johtokolmikoille

Piirin aluevalmentajien tehtävänä on tukea lippukuntia ja niiden johtokolmikoita tehtävissään. He järjestävät tapaamisia ja tuovat lippukuntia lähemmäs toisiaan.

 ”Valmentajalla on agenda, eli asia, jolla hän on liikkeellä sekä tavoite. Se syntyy tavoitteistamme hyvinvoiviin lippukuntiin, partion strategiasta ja piirin omista painopisteistä. Valmentaja valmentaa kohti tavoitetta työkaluja käyttäen. Tämä ei tarkoita, ettei valmentaja auttaisi lippukuntaa niissä asioissa, joissa lippukunta tarvitsee apua tai kuuntelisi lippukunnan johtajaa tämän huolissa”. 

Lippukuntavalmennuksessa tavoitteena on, että jokaisella alueella valmentajat tukevat alueen lippukuntien johtokolmikkoja pesteissään. Valmentajia on yleensä 3 (lippukunta-, ohjelma- ja pestivalmentaja), yksi kutakin johtokolmikkopestiä varten. 

Valmentajatoiminta on otettu käyttöön yhdessä johtokolmikoiden kanssa. Ennen valmentajia on ollut alueohjaajia, mutta valmentajapesti on tarkemmin määritelty ja sillä on selkeämmät tavoitteet. 

Olennaisin osa valmennustoimintaa ovat aluetapaamiset, joita on neljästi vuodessa. Tapaamisissa alueen johtokolmikot pääsevät näkemään toisiaan. Samalla pystytään käsittelemään ajankohtaisia asioita, kuten lähestyviä suurleirejä tai tapahtumia. Tapaamiset eivät ole pelkkää valmentajien paasausta, vaan lippukunnat pääsevät vaihtamaan kuulumisia ja saavat vertaistukea toisiltaan. 

Tapaamisessa myös syvennytään tiettyyn pestin osa-alueeseen, jolloin johtokolmikoilla on mahdollisuus kehittyä pesteissään. Teemana voi olla esimerkiksi toiminnan suunnittelu, aikuisten rekrytointi, luotsaaminen tai johtokolmikon työnjako.  

Lisäksi valmentajat voivat tavata johtokolmikoiden jäseniä henkilökohtaisesti, jolloin voidaan esimerkiksi perehtyä pestityökalujen käyttöön tai pohtia keinoja pestin keventämiseksi, jos pesti uuvuttaa. Valmentajien kanssa voidaan myös pohtia yhdessä ratkaisuja lippukunnan ongelmiin. 

Lippukunta hyötyy hyvästä valmentajasta

Valmennustoiminnasta on paljon hyötyä niin johtokolmikolle kuin koko lippukunnallekin. “Aluetapaamiset ovat hauskoja, mutta tehokkaita”, kertoo Vuosaaren Vesipääskyjen lippukunnanjohtaja Elina Tuominen Itä-Helsingin alueelta. Tapaamiset ovat hyvin järjestettyjä ja ne tuntuvat hyödyllisiltä, mikä motivoi johtokolmikoita osallistumaan. 

Keskustelut aluetiimin kanssa tuovat uusia näkökulmia omaan toimintaan ja sitä kautta voivat innostaa muutoksiin. Usein valmentajilla on enemmän tietoa esimerkiksi ohjelmapainotuksista ja heillä on laajempi näkemys siitä, miten muissa lippukunnissa asiat hoituvat. 

Valmennustoiminnan avulla Itä-Helsingin alueella on monenlaista yhteistä ohjelmaa ylitse lippukuntarajojen. Esimerkiksi kynnys osallistua oman alueen koulutukseen on matala ja sitä kautta kouluttautumisesta tulee helpommin lähestyttävää. Näin myös nuoret johtajat lähtevät herkemmin kouluttautumaan”, Elina sanoo. 

Ikäkausien omissa tapahtumissa, kuten tarpojien KITT:ssä ja seikkailijoiden sepelissä myös nuoremmat partiolaiset pääsevät tutustumaan naapurilippukuntien kavereihin ja näin luomaan uusia suhteita. Aluetiimi auttaa tarvittaessa järjestelyissä ja on Itä-Helsingissä organisoinut kiertävät järjestelyvuorot. 

Kun johtokolmikon uudet jäsenet aloittavat pestissään, valmentaja on apuna ja tukena pestauksessa. Hänellä on todennäköisesti näkemystä ja tietoa siitä, mitä kannattaa miettiä pestauksessa ja näin ollen homma hoituu paremmin. Onnistuneen pestauksen myötä taas pestissä on helpompaa toimia 

Keitä ne on ne valmentajat?

Johanna Ylander toimii kolmatta vuotta lippukuntien valmentajana Vantaalla. Johanna valmentaa poikkeuksellisesti sekä Itä- että Länsi-Vantaan alueilla, koska valmentajat ovat kiven alla. Se on harmi, sillä ainakin Johanna pitää pestiään todella kivana. “Pestissä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja näkemään erilaisia lippukuntien kulttuureita”, hän kertoo. 

Valmentajana hän kokee mentoroivansa lippukuntia ja jakavansa tietoa eteenpäin. Aluetapaamisten järjestäminen sujuu helposti, koska materiaalit tulevat suoraan piiriltä ja tehtäväksi jää vain hyvien kokouseväiden ostaminen. Lisäksi Johannan tehtäviin kuuluu viestiminen johtokolmikoille tapaamisten ympärillä. Hän toimii yhteyskanavana lippukuntien ja piirin välillä, jolloin tieto kulkee molempiin suuntiin. 

“Henkilökohtaisempaa tukea annan lippukunnille esimerkiksi Haaveiden lippukunta -työpajojen kautta”, Johanna sanoo. Niissä johtajisto saa itse pohtia, suunnitella ja kehittää lippukunnan toimintaa pidemmällä tähtäimellä. Niitäkin on helppoa järjestää valmiiden materiaalien avulla. 

 Valmentajan pestiä pystyy räätälöimään itselleen sopivaksi. Pesti työllistää vain muutaman viikon välein, mutta siihen voi halutessaan käyttää enemmänkin aikaa. Kaikki materiaalit ovat saatavissa valmiina ja niitä on paljon enemmän, kuin mitä aluetapaamisissa ehtii käymään läpi. 

“Olen pitänyt kullekin johtokolmikkopestille kouluttautumisillat ja viikonlopun johtajaretkiä, joiden tarkoituksena on ollut verkostoituminen ja yhteishengen luominen”, Johanna kertoo. Esimerkiksi nämä ovat olleet “ylimääräisiä” juttuja, joita valmentaja saa halutessaan järjestää. 

Pesti on opettanut Johannalle paljon. Hän on oppinut lippukuntien johtamisesta paljon uutta, vaikka onkin ollut aiemmin monissa johtamispesteissä. Pestin myötä esimerkiksi partiomenetelmä, ajankohtaiset teemat partiossa sekä haasteet ja ongelmat näyttäytyvät eri tavalla. Valmentajan pesti on erinomainen ensimmäiseksi piiripestiksi. 

Vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä osassa pestiä, ja sen takia ne harjaantuvat. ”Koen, että yksi keskeisimpiä roolejani, mitä olen harjoitellut tässä pestissä, on rohkaisijan, tunnelmannostattajan ja positiivisen ajattelun ylläpitäjä”, toteaa Johanna. 

Piirin valmentajille on oma kurssi ja jatkokoulutusta tarjotaan pari kertaa vuodessa. ”Juuri jatkokouluttautuminen motivoi ainakin itseäni”, Johanna kertoo. Johanna on oppinut koulutuksista
ongelmanratkaisutaitoja ja erilaisia menetelmiä. Myös muilta piirin aluetiimiläisiltä hän on oppinut paljon. 

Johannan oppimat taidot ovat yleisesti hyviä taitoja myös työelämässä. Sitäkin enemmän pestistä on hyötyä partiossa, koska se tarjoaa tietoja ja näkökulmia partiotoimintaan. Näin siitä voi hyötyä muissakin pesteissä. Lisäksi laajoista sosiaalista verkostoista voi olla hyötyä ihan milloin vain. 

Teksti: Milla Muhonen
Kuvat: Niko Tamminen, Linnea Rantalainen ja Aapo Rainio

Julkaistu Hepussa 3/2019. Sähköinen näköislehtion luettavissa Issuussa.