Vinkkejä ryhmänhallintaan

Tässä blogi-tekstissä on koottuna ohjeita siitä, miten voit saada partioryhmäsi toimimaan ja käyttäytymään haluamallasi tavalla. Lapsiryhmän johtaminen vaatii kärsivällisyyttä, ymmärtäväisyyttä ja oman vajavaisuuden hyväksymistä. Muista kaikessa toiminnassa, että lapsi on kuin aikuinen. Kukaan ei halua tulla nolatuksi tai julkisesti nuhdelluksi. Arvosta ja kuuntele lasta siinä missä aikuistakin. Muista, että olet lapselle esikuva.

On tärkeää pitää kiinni yhteisistä säännöistä. Kaikilla lapsilla ja johtajilla on paljon mukavampaa kokouksissa, joissa sääntöjä noudatetaan. Kun päätösvalta pysyy johtajilla, on helpompi huomioida kaikkia lapsia tasapuolisesti ja lapsilla on turvallinen olo kokouksissa.

OLE AINA JOHDONMUKAINEN

Säännöt

  • Kirjoitetaan yhteisesti säännöt kaikkien näkyville.
  • Samat säännöt kokouksissa, retkillä ja leireillä. Poikkeuksia saa tehdä, kunhan perustelee.
  • Kaikki johtajat tietävät yhteiset säännöt ja noudattavat niitä samalla tavalla. Tämä on vaikeaa ja vaatii johtajakokouksista aikaa, ohjelmatapahtumissa selkeät vastuuhenkilöt helpottavat.
  • Samasta rötöksestä aina sama rangaistus.
  • Mieti valmiiksi sopivia (omien ja partion arvojen mukaisia) rangaistuksia.
  • Mieti onko rangaistus palkinto lapselle (esim. ”joutuminen” johtajan pariksi).
  • Älä koskaan uhkaile sellaisella asialla, mitä ei voi toteuttaa. Se vie uhkailulta ja johtajan auktoriteetilta pohjan.
  • Sääntöihin kannattaa palata myös silloin kun menee hyvin. Sääntöjen noudattamisesta voi palkita ryhmää.

Rutiinit helpottavat lapsia ja johtajia

  • Kokouksella on selkeä alku ja loppu. Esimerkiksi alussa huuto, aloituspiiri, kuulumiskierros tai riehumisleikki, lopussa sisaruspiiri, laulu tai satu.
  • Kokous voi noudattaa aina samaa kaavaa (aloitusmenot, ulkoleikit, päivät tärkeä asia, kertaus aiemmin opetusta, sisäleikit, loppumenot).

Kerran sanominen riittää

  • Johtajilla on selkeä sääntö: kerran sanominen riittää.
  • Anna aikaa totella.
  • Tue ilmeillä ja eleillä sanomaasi (Esim. Hiljaisuutta pyydettäessä peukku pystyyn tai kuuntelua toivottaessa höristä korvia).

Valitse taistelusi

  • Valitse vain yksi kehittämiskohta ryhmällesi, esimerkiksi ohjeiden kuuntelu.

Älä sano ei, jos et aio pysyä siinä

  • Ennen kuin sanot ei johonkin mitä lapset sinulta pyytävät, mieti tarkasti, aiotko pysyä päätöksessäsi loppuun asti. Voit sanoa sen sijaan: ”Mietin asiaa”, ”Harkitaan”.

ENNAKOI

Pidä yhteyttä lasten vanhempiin alusta alkaen

  • Tutustu vanhempiin heti ryhmän aloittaessa toimintansa.
  • Jos partiossa on ongelmia, kynnys soittaa tutuille vanhemmille on pienempi. Vanhemmat ovat vastaanottavaisempia, kun ensimmäinen kontakti ei ole negatiivinen. Älä kirjoita negatiivisia asioita sähköpostiin tai tekstiviesteihin. Kirjoitettu viesti kärjistyy helposti.
  • Ongelmista on aina vaikea puhua vanhemmille, mutta mitä aiemmin sen aloittaa sen helpompaa se on.
  • Voit lähettää säännöllisesti kotiin tiedotteen, jossa kerrot, miten kokouksen ovat sujuneet ja mitä seuraavaksi on tulossa.

Käske auringon nousta kun on auringon nousun aika

  • Viritä lapset siihen, mitä on seuraavaksi tapahtumassa.
  • Esimerkiksi: Kokouksen voi aloittaa riehumisleikillä. Ennen kuin siirrytään keskittymistä vaativaan tehtävään, leikkikää silmäniskumurhaaja, mikä ennakoi tulevaa tilannetta.
  • Esimerkiksi: Laske leikin kymmenen viimeistä sekuntia, jolloin ryhmä valmistautuu leikin loppumiseen.
  • Ilmoita kuinka paljon on aikaa tehdä joku asia loppuun: Esimerkiksi ”liimatkaa kolme viimeistä ympyrää”, ”tämä on viimeinen arvoitus”.
  • Retkien suunnittelussa on hyvä ottaa huomioon mihin kohtaan päivää sijoitetaan liikunnalliset tai tarkkuutta vaativat ohjelmat. Millainen ohjelma on hyvä juuri ennen nukkumaan menoa?
  • Älä pakota lasta pyytämään anteeksi jos hänestä näkee, ettei hän ole siihen vielä valmis. Anna tunteiden jäähtyä ja anna aikaraja: ”Viimeistään ennen kuin lähdetään kololta, pyydät anteeksi.”

Leikin tai askartelun ohjeistus

  • Lapset kuuntelevat ”kuunteluasennossa”.
  • Kuunteluasento tarkoittaa, että pitää olla hiljaa ja paikoillaan ja katsoa sitä joka puhuu. Jos ohjeiden kuuntelu on ryhmälläsi vaikeaa, kannattaa kuunteluasentoa harjoitella. Siitä voi tehdä pienen leikin: ”Saatte riehua siihen asti, kunnes sanon kuunteluasento. Otetaan aikaa kuinka kauan menee siihen, että kaikki ovat kuunteluasennossa.”
  • Mieti etukäteen miten annat lyhyet ja selkeät ohjeet. Mitä vähemmän puhut, sitä enemmän sanot.
  • Kerro heti alkuun leikin nimi tai mitä ollaan askartelemassa ja näytä valmis mallikappale.
  • Kerro miten edetään: vaihe vaiheelta yhdessä vai omaan tahtiin. Kerro leikin rajat ja säännöt. Jos leikissä tarvitaan paria tai joukkuetta kerro, että jaat parit tai joukkueet kun ohje on annettu. Anna kysymyksille oma paikka ja aika.
  • Vasta kun kaikki ohjeet on annettu, voit antaa askartelutarvikkeet tai leikkivälineet käsiin.
  • Jos ohjeiden anto ei onnistu, mieti mitä sinä teet väärin.

Vaihtoehtoja on turha antaa jos sellaisia ei ole

  • Esimerkki: Ulkona sataa. Johtaja kysyy: ” Laitetaanko sadevaatteet päälle?” johon lapsi vastaa: ” Ei.” Sellaista vaihtoehtoa ei ole, joten asiaa on turha kysyä. Johtajan pitäisi sanoa: ”Ulkona sataa, laitetaan sadevaatteet päälle.” Jolloin ohje sisältää selkeän neuvon mitä tehdään ja miksi.

KRIISI PÄÄLLÄ

Vaihtoehdoilla kapinan lopettaminen (Sopii myös ennakointiin)

  • Esimerkki: Ryhmä siivoaa askartelujälkiä: Yksi lapsista kieltäytyy siivoamasta. Kysymällä: ”Vietkö nämä roskat roskiin vai keräätkö kynät laatikkoon?” lapsi saa vaikuttaa, mitä hän tekee ja kapina saattaa loppua siihen.
  • Esimerkki: Joku kieltäytyy iltatoimista.”Käytkö ensin huussissa, vai pesetkö hampaat?”

Anna pieniä tehtäviä (Sopii myös ennakointiin)

  • Esimerkki: Ennen kokouksen iltahartautta Kaisa ilmoittaa kovaäänisesti, ettei aio kuunnella iltasatua. Pyydä Kaisaa hakemaan iltasatukirja ja sammuttamaan kolon valot kun olet saanut sytytettyä kynttilän.
  • Esimerkiksi: Lapset leikkivät ruualla kun tulet ruokapöytään. Puhuttelun sijaan sanot painokkaasti: ” Pekka ottaa kaikkien astiat ja siirtyy tiskijonoon, Tiina hakee rätin ja pyyhkii pöydän ja Kerttu lakaisee lattian.”

Leikin olisi tarkoitus alkaa, mutta yksi lapsi riehuu

  • Jos johtaja sanoo: ”Leikki ei voi alkaa, ennen kuin olet kunnolla”, annat lapselle mahdollisuuden hallita tilannetta ja lapsi voi ottaa kaiken ilon irti tilanteesta saadessaan pelleillä ja toisten jakamattoman huomion. Sen sijaan voi sanoa: ” Tämä leikki alkaa nyt, jos et rauhoitu, et voi osallistua leikkiin.” – Yksittäisellä lapsella ei saa olla kokouksessa päätösvaltaa.

Lapsen puhuttelu

  • Mene fyysisesti tasolle kasvotusten.
  • Ota katsekontakti, mahdollisesti myös kosketuskontakti ottamalla lapsen käsivarresta kiinni.
  • Pidä katse lapsen silmissä vaikka mikä olisi. Tiukka katsekontakti nostaa johtajan auktoriteettia.
  • Puhuttelun pitää koskea lapsen toimintaa, ei persoonaa. Vältä lauseita ”Sinä aina…”, ”Et koskaan…”
  • Vältä julkista nolaamista
  • Esimerkkipuhuttelu: ”Partiossa olemme kaikkien kavereita. Kotiin voit pyytää tietyn kaverin leikkimään, mutta partiossa otetaan kaikki mukaan leikkiin.”

Kerro lapsille selkeästi mitä heiltä odotetaan

  • Esimerkiksi jos pyydät lapsia kuuntelemaan ulkoleikin ohjeita ja osa lapsista pyörii tästä huolimatta. Vaikka kuinka toistelet, että kuunnelkaa, lapset eivät lopeta pyörimistään. Lapset voivat kokea, että he kuuntelevat sinua liikkumisestaan huolimatta. Anna silloin heille täsmällisempi ohje vaikka tähän tyyliin: ”Kun annan leikin ohjeen, te seisotte paikoillanne ja katsotte minua, kysymykset esitetään vasta kun annan luvan ja silloin viittaamalla.” Tai opeta lapsille kuunteluasento.
  • Jos lapsille annetaan ohjeeksi käyttäytyä kunnolla, se voi tarkoittaa aivan eri asiaa kirkossa kuin bussia odottaessa.
  • Kiellon sijaan käytä mieluummin selkeää toimintaohjetta, esim. ”kävele” vs. ”älä juokse” tai ”puhu hiljaisemmalla äänellä” vs. ”älä huuda”

Kriisin jälkeen mieti mikä meni vikaan

  • Onko vika johtajissa vai lapsissa?
  • Pitääkö sääntöjä muuttaa?
  • Olisiko tilanne ollut vältettävissä ennakoinnilla?
  • Onko huono käytös huomion hakemista? Saavatko lapset ryhmässä riittävästi huomiota? Miten lapset voisivat saada huomiota positiivisista asioista?
  • Onko huonosta käytöksestä tullut tapa, jota johtajat vahvistavat? Kenellä on ryhmän todellinen valta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *