Miksi minä en luovu sisuistani?

Sisupartion ajatellaan usein olevan rankkaa, aikaa vievää ja sopivan vain tietyille ihmisille. Tämä on kuitenkin väärä olettamus. Sisupartio on paljon muuta (vaikka joskus noitakin, kuten mikä tahansa asia voi olla) ja siksi haluan nostaa esille oman kokemukseni ja mielipiteeni.
Asiaa lähestytään harvoin tästä näkökulmasta: Miksi minä en enää luovu sisuistani?
Nimittäin en luovu. Olen ollut sisujohtaja käytännöllisesti katsoen suuren osan johtajauraani mutta aktiivisesti vasta muutaman vuoden. Pyöritän kahta ryhmää, toinen näistä on sisupartioryhmä, toisessa on yksi sisupartiolainen tavallisten lasten joukossa, integroituna kuten ammattislangilla sanottaisiin. Kaiken arjen pyörityksen keskellä palaan aina samaan ajatukseen: tätä haluan tehdä. Puhutaan usein siitä, miten paljon partio voisi antaa vammaiselle lapselle ja nuorelle ja unohdetaan mainita, mitä hän voisi antaa partiolle, lippukunnalle ja johtajalle itselleen. Sisuilla ja sisupartiotoiminnalla on nimittäin ollut valtavasti annettavaa minulle. Tässä vain muutama esimerkki:

1. Sisupartio auttaa tekemään kaikesta partio-ohjelmasta monipuolista
Kun asioita ei voi tehdä kuten tavallisesti, niitä oppii tekemään eri tavalla. Tämä on ollut ohjelman tekemisen suurinta antia ja ilman sisupartiota en olisi sitä oppinut näin hyvin. Puhutaan usein partio-ohjelman vapaudesta tehdä mukautuksia ja yhteen aikaan myös siitä, voiko partio olla esteetöntä nykyisellä partio-ohjelmalla vai pitääkö sisuille luoda kokonaan oma ohjelma. Tuleeko asiat opetettua aina samalla tavalla, johon sisut eivät kykene?
Me ainakin olemme katsoneet partio-ohjelmaa – ja nähneet sen pullollaan mahdollisuuksia. Emme ota liikaa stressiä siitä, miten partio-ohjelmassa pitäisi edetä ja olemmeko varmasti suorittaneet kaiken pilkuntarkasti. Mutta olemme tehneet mielettömän määrän taitomerkkejä omalla tavallamme ja antaneet valtavasti uusia kokemuksia sisupartiolaisille. Pyörätuolistakin voi hakata halkoja ja laulaa voi, vaikkei osaa puhua.

2. Sisupartio antaa uusia näkökulmia
Meillä oli yhteen aikaan ongelma ryhmässämme – saatoimme leikkiä vain kahta leikkiä, joihin kaikki voivat osallistua. Nykyään on vaikea laskea, montaako leikkiä olemme leikkineet. Jossakin vaiheessa silmäni avautuivat ja uskalsin astua ulos leikkilaatikosta ja nähdä jotakin sen ulkopuolella. Näin maailman pullollaan leikkejä. Aloimme siis vetää samoja leikkejä kuin lippukunnissa yleensä mutta meidän tavalla. Ja kuten useimmilla lapsilla ja nuorilla, leikkiminen on kaikkien lempipuuhaa. Muista ohjelmista voi tulla joskus nurinaa (ensiapu ei ole aina kaikkien lemppari), mutta leikkiä tykkäävät yleensä kaikki. Otimme uskallusloikan ja nykyään voimme leikkiä ilman puhetta, ilman käsiä, pyörätuolissa istuen (näitä kaikkia siis yhtä aikaa) ja nauraa lopuksi kaikki yhdessä.
Ja mitä sain tästä kaikesta: Osaan vetää parempia leikkejä myös tavallisille lapsille. Leikimme erilaisempia leikkejä ja uusilla tavoilla. Tämän jälkeen vammattomatkin lapset ovat kysyneet: ”Voiko se hyvä leikittäjä tulla taas leikittämään?”

”Minä osaan juuri niin paljon kuin sinä osaat opettaa.”
Halkojen hakkaamista ilman näköä.

3. Sisujen vuoksi keskustellaan avoimesti
Asiat on usein helpompi toteuttaa, kun ne on suunniteltu kunnolla ja tämä pätee erityisesti sisuihin. Keskusteleminen on kaiken avain. Puhumme valtavasti lippukunnassamme siitä, miten kohdata erilaiset tarpeet. Yhden pitäisi päästä nukkumaan telttasänkyyn, toiselle patja on parempi, kolmas nukkuu maassa, koska pelkää putoavansa sängystä. Joku pelkäsi tulla leirille, siksi hän on vain päiväretkellä. Joku haluaisi olla tänä vuonna pidempään leirillä kuin yhden yön, viime leiri jäi lyhyeksi. Kaikkien näiden tarpeiden viidakossa me uskallamme sanoa rehellisesti ääneen, miten tehdään leiristä parempi kaikille. Meillä myös johtajat uskaltavat sanoa, mitä tarvitsevat ja milloin tarvitsevat. Hyvin suunnitellulla leirillä sisujohtajakin voi lähteä kesken illan syömään leiriravintola Havuun ilman aikataulua ja palata kun huvittaa (piirileiri Kliffalla tehty ja ai että, kun nautin!), koska on uskaltanut sanoa, että tämä olisi nyt se minun henkireikä.
Koskaan en ole tullut yhtä kuulluksi kuin sisujen kanssa ja siksi siirsin tämän avoimuuden toiseen ryhmäänikin. Eli sain siis lisäksi paremman johtajaparin tavallisten lasten ryhmän vetämiseen kuin koskaan ennen.

4. Sisut ovat aitoja
Usein puhutaan siitä, että Down-ihmiset ovat niin rehellisiä ja positiivisia, mutta tätä en rajoittaisi vain heidän kunniakseen. Useimmat sisupartiolaiset ovat rehellisiä, positiivisia ja aitoja. He eivät yritä olla muuta kuin mitä ovat. He kertovat sinulle mitä ajattelevat, niin hyvässä kuin pahassakin. He haluavat olla sinnikkäästi mukana ja tekevät asiat omalla tavallaan ja aina tietysti vammansa puitteissa. Joskus sisuja pelottavat asiat, jotka eivät aina huolestuta sen ikäisiä partiolaisia. Aikuisenkin kanssa pitää joskus harjoitella yksinkertaiselta tuntuvia asioita, kun kyse on sisuista. Mutta partion tuottama ilo on esimerkiksi niin käsin kosketeltavaa, ettei tarvitse miettiä illan päätteeksi, miksi tätä tehdään. Eikä pidä ajatella, että sisupartiolaisen kanssa jokin ei onnistu. Kun joku ryhmästä onnistuu, se on riemu koko ryhmälle. Sisut osaavat myös yllättää.

Sisujen ilon harrastaa partiota voi melkein tuntea sormenpäissään.

5. Tunnet tekeväsi jotakin tärkeää – ja saat myös kuulla sen
Esimerkki elävästä elämästä: sisuni tuli kysymään minulta tavatessaan minut ohimennen:
”Tiedätkö mikä on paras päivä viikossa?”
”No?” minä kysyin.
”No partiopäivä tietenkin!”
Hän tietysti kertoi myös omalla aidolla tavallaan, miksi partiossa on niin kivaa. Kuuntelin, hymyilin ja pistin mieleen, jotta muistan kertoa myös muille sisujohtajille näistä arvokkaista sanoista. Kotimatkalla muistellessani kihosivat kyynelet silmiin. Milloinkaan ei ole partiossa saatu palaute tuntunut niin hyvältä.

Kaikista näistä ja monista muista syistä en halua luopua sisuistani. Elämäntilanteeni voi muuttua ja aina en pysty välttämättä toteuttamaan sisupartiota yhtä paljon kuin jaksaisin tai yhtä paljon kuin nyt. Toivon kuitenkin, että sisupartion positiivinen ilmapiiri ja mahtavat tyypit pysyvät elämässäni pitkään. Kiitos sisupartio!

Sisupartio antaa paljon uutta kaikille kanssakulkijoille.
Näkevä tutkimassa kohokarttaa.

 

Haluaisitko käynnistää sisupartiotoiminnan lippukunnassasi? Kannattaa lähteä liikkeelle tutustumalla Suomen Partiolaisten Sisupartio-oppaaseen! Vai mahtuisiko lippukuntaanne yksittäisiä sisuja? Piiri järjestää lauantaina 26.10. Partiokamu-koulutuksen yksittäisen partiolaisen partiopolun tukemiseen.

Piirin moninaisuusryhmästä saat myös apua. Piirihallituksessa moninaisuusasioista vastaa Johanna Jormakka, etunimi.sukunimi(at)partio.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *