Haastava ryhmä haltuun – OSA 2

Mitä tehdä, kun oma sudenpentulauma tai seikkailijajoukkue ei pysy hallussa? Tai miten toimitaan silloin, kun ryhmässä on yksi tai kaksi lasta, jotka haastavat ryhmänjohtajat miettimään toimintaa uudestaan? Tämä aihe puhututti HC-partiolaisten Facebook-ryhmässä huhtikuun 2018 lopussa ja tässä blogissa on käytetty lähteenä ko. keskustelua (23.4. ja 24.4.).

Ohjelmassa ja tekemisessä otettava huomioon

Viikkotoiminnan ohjelma kannattaa suunnitella niin, että yhden lapsen vilkkaus tai sähläys ei häiritse muiden toimintaan. Ohjelmaa ja mielekästä tekemistä kannattaa olla sen verran, että säheltämiselle ei jää aikaa. Kun koloilta alkaa, kerro illan ohjelma ja aikataulu ryhmällesi. Joitakin lapsia helpottaa se, että he tietävät etukäteen, mitä on tulossa. Kokouksissa on hyvä olla samanlainen rakenne, joka toistuu viikoittain. Pidä kokouksen alku- ja loppumenot selkeinä ja samanlaisina.

Siirtymätilanteista on hyvä varoittaa lapsia hieman etukäteen: ”Teillä on 5 minuuttia aikaa viimeistellä äitienpäiväkortit. Sen jälkeen alamme yhdessä siivota askartelutarvikkeita ja roskia pois”. Anna lapsille selkeitä ohjeita ja tarvittaessa yksi ohje kerrallaan. Jos ohjetta ei ymmärretä, toista ohje ja tarvittaessa sano sama asia eri tavalla. Kun olet ohjeistanut ryhmääsi, anna lapsille aikaa reagoida niihin, ennen kuin jatkat tai toistat.

Muista, että partion ydintä on tekemällä oppiminen. Vauhdikkaan ryhmän kanssa kannattaa olla vain vähän pelkkää istumista vaativia tehtäviä. Mieti ohjelmaa uudestaan: voisiko tämän järjestää ulkona? Usein ulkona tekeminen on sekä johtajalle että lapsille mieluisampaa. Seinät eivät kaadu päälle eikä ääni nouse liian korkeaksi.

Vilkkaan tyypin vastuuttaminen ja osallistaminen esimerkiksi leikin keksijäksi, valojen sammuttajaksi tai vaikka kynien jakajaksi helpottaa asiaa kaikenikäisillä. Vuorovaikutusta ja odottamista voi harjoitella, vaikka puhemiehen sauvalla (esimerkiksi kauha) – vain kädessään sauvaa pitävä saa puhua. Tämä ohje toimii isommillakin.

Erityisen tärkeä on muistaa antaa positiivista palautetta onnistumisista! Jos joku lapsista ei jaksa keskittyä silloin, kun pitäisi kuunnella ja olla hiljaa, voi johtaja kokeilla, josko esimerkiksi hartiahieronta auttaisi keskittymiseen.

Lasten kanssa toimiessa voi ottaa käyttöön neljän K:n säännön: kehuminen, kannustus, kosketus ja keskustelu. Näillä yleensä pääsee pitkälle.

Lapsella voi olla jo koulusta tai kotoa sählärin maine. Jokaisella lapsella on kuitenkin omat vahvuutensa, yrittäkää kaivaa ne esille. Jonkun vahvuus on liikunnassa, toisen suunnistuksessa ja kolmannen piirtämisessä. Hyödynnä vahvuutta, kehu ja tsemppaa. Voisiko lapsi opettaa muita?

Myönteistä vahvistamalla lisätään myönteistä.

Oma huumorintaju ja mokailun salliminen kaikille silloin tällöin auttaa asiaa. Huumori, hauskuus ja nauru pelastavat usein monta tilannetta.

Pitäkää taukoja

Hetken jaloittelu tai pieni pyrähdys voi tehdä joskus ihmeitä. Joillekin lapsille voi sopia kynän teroitus tai käsien pesu ja toiselle vaikka juoksulenkki kolon ympäri, sitten taas on helpompi selvitä illan puuhista.

Lapsi, jonka on vaikea keskittyä pitkiä aikoja, voi poistua rauhoittumaan esimerkiksi toiseen tilaan tai vähän kauemmas muista. Sopikaa ryhmässä, että on joku paikka, jossa saa luvallisesti puuhata itsekseen, pöristä tai vaikka heitellä hetken palloa. Vanhemmilta voi myös tarkistaa, mikä on juuri kyseisen lapsen tapa purkaa energiaa.

Mitä kerrotaan muulle ryhmälle?

Erilaisista toimintatavoista kannattaa jutella koko ryhmässä yleisellä tasolla. Esimerkiksi niin, että jokainen ryhmässä saa tarvitsemansa tuen, toinen tarvitsee enemmän apua solmujen tekemisessä ja joku enemmän ohjausta liikunnallisissa leikeissä. Tässä kohtaa on myös hyvä pohtia ryhmässä sitä, kuinka arvostamme ja toimimme kaikenlaisten ihmisten kanssa (vaikka toisen sähellys välillä ärsyttäisikin). Toisaalta on myös tärkeä jutella siitä, että jos jotain ei tekeminen kiinnosta tai huomaa itse, että ei pysty keskittymään, mitkä olisivat ne toimintatavat, joilla ei häiritsisi koko ryhmää.

Ryhmänjohtaja ei kuitenkaan voi kertoa lapsen mahdollista diagnoosia muulle ryhmälle, ellei ole asiasta ensin keskustellut lapsen tai perheen kanssa. Välillä lapsi saattaa itse kertoa omasta toiminnastaan, jolloin ryhmänjohtaja voi tukea lasta tässä ja samalla auttaa muuta ryhmää ymmärtämään asioista vähän paremmin.

Yhteistyö vanhempien kanssa ja lisäkädet toimintaan

Vanhempien kanssa keskustelu ja yhteistyö on tärkeää. Perheelle on varmasti kerääntynyt vuosien varrella iso kasa keinoja eri haasteiden taklaamiseen ja he jakavat niitä varmasti mielellään myös ryhmänjohtajille.

Riittävä resurssointi akela-/sampovahvuudessa on tärkeää. Onko mahdollista saada ryhmään lisäkäsiä? Tulisiko ryhmänjohtajien avuksi joku ryhmäläisten vanhempi? Tai saisitteko rekryttyä kokonaan uuden aikuisen? Kolmen johtajan voimin homma sujuu paremmin. Tai voisiko ryhmäänne kouluttaa uuden partiokamun? Syksyllä on taas tarjolla PäPassa Partiokamukoulutus. Joissain lippukunnissa on myös kokeiltu sitä, että vanhempi toimii ryhmässä lapsensa avustajana. Kannattaa muistaa sopia säännöistä ja tehtävänjaosta tarkasti.

Kun ryhmänjohtajat keskustelevat keskenään ja löytävät yhteisen linjan, toimii homma yleensä paremmin. Joskus turhautumista voi yhdessä tuulettaa ja toisella kerralla iloita onnistumisista.

Tsemppiä kaikille ryhmänjohtajille, teette arvokasta työtä!

Jos sulla on haasteita tai hankaluuksia oman ryhmän kanssa, tule Partioasemalle koulukseen 7.2.2019. Tällöin tarjolla on Ryhmänhallinta viikkokokouksissa -iltakoulutus. Koulutuksessa tapaat muita ryhmänjohtajia ja pääset vaihtamaan hyviä ryhmänhallintavinkkejä. Pääset myös keskustelemaan oman ryhmäsi haasteista. Vinkkejä ryhmänhallintaan jakaa partiojohtaja ja luokanopettaja Lissu Halonen. Ilmoittaudu koulutukseen 24.1.2019 mennessä kuksaan.fi/24790.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, edelliset aiheesta kirjoitetut blogit löydät täältä:
Haastava ryhmä haltuun
Haastava mahdollisuus
Vinkkejä ryhmänhallintaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *