Kun vallattomuus ottaa vallan

Joskus ryhmän meno äityy liian villiksi, johtajan pinna kiristyy ja partio ei enää tunnukaan mukavalta tavalta viettää vapaa-aikaa. Tässä tekstissä on vinkkejä siihen, miten huomiot lapset, joilla on haasteita esimerkiksi kielenkehityksen, motoriikan tai aistikäsittelyn kanssa. Koska harrastukset ovat keskeinen osa lasten elämää, me partioryhmissä voimme pyrkiä toimimaan siten, että jokaisella lapsella olisi ryhmä, johon kuulua. Partioryhmässä lapsi oppii sosiaalisia taitoja, tunnetaitoja ja tärkeimpänä: tuntee kuuluvansa porukkaan!

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus voi näkyä siten, että lapsen puheesta puuttuu esimerkiksi tiettyjä äänteitä, sanojen tuottaminen on vaikeaa tai lauseiden muodostaminen hankalaa. Toisilla kielellinen erityisvaikeus näkyy siten, että muiden puheen ymmärtäminen on vaikeaa. Lapsella, jolla on kielellinen erityisvaikeus, voi olla myös vaikeus oppia sosiaalisia taitoja ja soveltaa niitä. Lapsi tarvitseekin enemmän aikuisen apua oppiakseen oikeanlaisia toimintatapoja sosiaalisissa tilanteissa. Lapsella voi olla myös ongelmia ohjeiden ymmärtämisessä.

Motoriikan haasteet

Jos lapsella on haasteita kielellisessä kehityksessä, hänellä on usein haasteita myös motorisessa kehityksessä. Kun lapsi harjoittelee motorisia taitoja, on sillä vaikutuksia myös kielellisiin taitoihin ja vuorovaikutukseen. Jos lapsella on motoriikassa haasteita, hän saattaa kokea liikunnalliset toiminnot vaikeiksi. Hän saattaa kompastella ja uusien taitojen oppiminen voi olla hankalaa. Tällöin lapsi saattaa partioryhmässä kieltäytyä esimerkiksi liikunnallisista leikeistä ja metsäretket voivat tuntua hankalilta. Muista tukea ja kannustaa lasta yrittämään ja valitse jokaiseen partiokokoukseen tekemistä, joissa myös liikunnallisesti kömpelö lapsi onnistuu.

Oman toiminnan ohjauksen pulmat

Jos lapsella on pulmia oman toiminnan ohjauksessa, hänellä voi olla hankaluuksia aloittaa uusia tehtäviä ja joustaa. Hänen voi olla vaikea muuttaa toimintaa, kun ympäristö ja tilanne vaihtuvat. Myös ulkoa tulevia ärsykkeitä sekä sisäisiä impulsseja on vaikeampi hillitä. Partioryhmässä oman toiminnan ohjauksen puute saattaa näkyä niin, että lapsella on vaikeuksia seurata ohjeita ja toimia leikkien sääntöjen mukaisesti. Usein näiden haasteiden takia ajatellaankin, että lapsi ei ole ollenkaan kiinnostunut partiosta. Partioryhmässä vaikeuksia voi tulla myös muutostilanteissa sekä pettymyksissä, jotka tuntuvat olevan kovin isoja, vaikka kyseessä olisi vain pelin häviäminen.

Partiokerrat onnistuvat paremmin, kun pyydät lasta auttamaan fyysisissä hommissa ja annat hänen vaikka näperrellä kuuntelutilanteissa paperinpalaa. Ryhmän säännöt tuovat turvaa ja selkeyttä ja muutoksia kannattaa aina vähän ennakoida. Kerro aina sanoin tai kuvin, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ryhmän alku- ja loppumenot on hyvä pitää samanlaisina.

Aistikäsittelyn haasteet

Kun aistien käsittely toimii, emme edes huomaa sitä. Ne toimivat automaattisesti. Näkö-, kuulo-, maku- ja hajuaistin avulla saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja itsestämme. Asento-, liike- ja tasapainoaistin avulla saamme tietää, mitä tapahtuu kehossamme.

On kuitenkin ihmisiä, joiden aistikäsittely toimii puutteellisesti tai he kokevat aistiärsykkeet vääristyneinä tai kuormittavina (aistiyliherkkyys, aistialiherkkyys tai aistihakuisuus). Partiokerroilla tai -retkillä tämä saattaa näkyä niin, että lapsi ei siedä kovia ääniä tai muiden lasten kosketusta tai lähellä oloa ja reaktiot epämiellyttäville asioille voivat olla voimakkaita. Aistihakuinen lapsi saattaa vaikuttaa siltä, että hän häiritsee ryhmän toimintaa koko ajan, koska hänen täytyy kieppua ja juoksennella tilanteissa, joissa kuuluisi keskittyä.

Partiokerrat onnistuvat paremmin, kun ryhmänjohtaja ennakoi, pitää ryhmässä selkeät rajat ja on ohjauksessa päämäärätietoinen. Kehuminen ja onnistumisista kiittäminen on tärkeää!

Näin voit tukea lasta ryhmässäsi

Itseilmaisu on jokaiselle ryhmän jäsenelle tärkeää. Kaikilla pitää olla keino kertoa, että ei pidä toiminnasta tai että toiminta on erityisen hauskaa. Jokaisella ryhmän jäsenellä pitää olla mahdollisuus oman mielipiteen kertomiseen. Jos ryhmässäsi on lapsi, jolla on kielihäiriö, tai hänen äidinkielensä on joku muu kuin Suomi, ota alla olevia vinkkejä käyttöön.

Ota kuvat käyttöön viestin tueksi

  • Ota kuvia käyttöön oman puheesi tueksi. Käytä niitä vahvistamaan tärkeimpiä sanoja. Alkuun pääset netistä tai lehdistä leikatuilla kuvilla tai voit vaikka itse piirtää niitä. Keskustele vanhempien kanssa, hekin voivat hankkia partioon sopivia kuvia.

Tutustu lapsen puhelaitteeseen

  • Jos lapsella on puhelaite, älä säikähdä, vaan pyydä vanhemmilta apua sen käyttöön. Puhelaite tai tabletin kommunikaatiosovellus toimii lapsen puheen tukena.

Ohjeiden piirtäminen

  • Piirtämisessä ei tarvitse pelätä, ettei osaa piirtää; tikku-ukot sopivat oikein hyvin. Piirrä vain tärkeimmät avainsanat. Ohjeiden lisäksi piirtäminen voi selkeyttää ristiriitatilanteiden läpikäymistä.

Opettele muutamia tukiviittomia

  • Joillakin lapsilla on puheen tukena käytössä tukiviittomia. Niiden tarkoituksena on viittoa lauseista vain avainsanoja. Opetelkaa vaikka koko ryhmä yhdessä tärkeimmät sanat: odota, kuuntele, kohta jne.

Ota kehonkieli käyttöön

  • Ohjeita voi vahvistaa käyttämällä ilmeitä ja eleitä. Mallin näyttäminen on myös hyvä tukikeino lapsille. Kun akela juoksee sovitun radan ensimmäisenä, on lasten sen jälkeen helpompi toistaa tämä. Vaikka toiminnassa ei muuten käyttäisi puhetta tukevia tai korvaavia apukeinoja, voi omaa puhetta säädellä. Kun annat ohjeita, puhu hitaammin ja käytä taukoja!

Ryhmänvetäjä – olet tärkeä

Toimit lasten ja nuorten esikuvana, joten sillä on merkitystä, miten kohtaat heidät. Ole pitkäjänteinen, avoin ja aito toimiessasi partioryhmän vetäjänä. Vaikka lapsi epäonnistuisikin, voit kannustaa häntä sen yli. Tärkeintä on luoda ryhmään turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Joskus tekemistä täytyy muokata tai porrastaa, jotta se sopisi koko ryhmälle. Kun jaksat tehdä tämän, annat kaikille tasavertaiset oppimismahdollisuudet.

Muista kohdata ryhmäsi positiivisella asenteella ja anna heille ryhmänä ja jokaiselle yksilönä kannustavaa palautetta. Varmista ryhmäkerroille sellaista tekemistä, että jokaisella on mahdollisuus kokea jossain tekemisessä onnistumisen kokemuksia. Mieti, miten voisit kääntää kiellot mieluummin tekemistä kuvaaviksi ohjeiksi. Sääntönä parempi voisi olla ”jokainen puhuu vuorotellen”, kuin ”älä huuda”.

Me ihmiset olemme erilaisia ja opimme asioita eri tavoin. Hyödynnä uusien taitojen opettelussa erilaisia tapoja. Joku oppii mallista, toinen kuvasta ja kolmas sanallisista ohjeista. Ota puheen tueksi kuvalliset ohjeet, varsinkin monimutkaisemmassa tekemisessä. Anna ohjeet selkeästi ja mahdollisimman lyhyesti.

Tekstissä on käytetty lähteenä Aivoliiton Liikkuva Skidi -työkirjaa. Lisätiedot: www.aivoliitto.fi/ammattilaisille/liikkuvaskidi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *