Jamppiblogi #2 – Matka alkaa!

Jamppiblogi on Millan matkapäiväkirja maailmanlaajuisella Jamboreella USA:ssa ja oheismatkalla. Ensimmäinen päivä kului matkustaessa oheismatkan ensimmäiseen kohteeseen Philadelphiaan.

Maanantai 15.7.

Aamulla en malttanut odottaa edes pelättyä 3.45 herätystä, vaan heräsin ihan omia aikojani. Tämän takia sain tehdä aamutoimet kaikessa rauhassa ilman stressiä ja pakata viimeiset tavarat laukkuihin.

Sitten alkoi kauan odotettu matka! Lentoasemalla vastassa oli satoja huivikauloja ja pääsin jonottamaan nimilappuja matkalaukkuihin, minkä jälkeen etsimme lentovartiomme. Hommaa hankaloitti johtajien myöhästyminen, minkä vuoksi jouduimme etsimään toisiamme pelkän WhatsAppin avulla, mutta homma hoitui hyvin. Itse en tuntenut ketään vartiostani ennestään, joten pääsin heti tutustumaan uusiin tyyppeihin!

Lopulta kun kaikki oli paikalla, söimme viimeisen kerran Fazerin suklaata ja suuntasimme sisään terminaaliin. Jätimme laukut ja kävimme turvatarkastuksen. Jännitystä toivat mm. pari stand by-paikkaa, mutta kaikki sujui hyvin. Pääsin myös ensimmäistä kertaa ikinä passintarkastukseen. Uusi kokemus sekin!

Lento nro 1

Lentomatkalla viihdettä toivat elokuvat, musiikki, vieressä istuvat kaverit ja livekuva koneen ulkopuolelta mustikkamehua unohtamatta! Matka päättyi jopa harmittavan nopeasti, koska yhtäkkiä olimmekin jo Lontoossa.

Kentällä kuljimme bussilla terminaalista toiseen ja kävimme turvatarkastuksessa. Lounasaikaan ostimme ja söimme eväitä, kunnes oma lähtöporttimme kerrottiin. Portille B39 kuljimme vielä junalla, vaikka portti olikin samassa terminaalissa. Viimeistään tässä vaiheessa konkretisoitui kentän koko. Loimme lentovartiollemme myös oman nimen Jiit (:D), jotta löydämme toisemme helposti.

Lento nro 2

Matkan alussa nukuin, kunnes saapui ruokatarjoilu. Syödessä tuli samalla juteltua ja tutustuttua vieressä istuviin partiolaisiin.
Ruoan jälkeen nautin lentokoneen elokuva- ja sarjatarjonnasta.

Lennolla pidettiin hyvin huolta, että verensokerit pysyvät korkealla. Pari tuntia lounaan jälkeen saimme jääkylmät jäätelöt ja ennen lennon loppua vielä sämpylät ja suklaata. Näiden lisäksi söin urakalla omia eväitäni, koska niitä ei saa USA:han tuoda, eli ne olisivat muuten jääneet koneeseen.

Vaikka lentoaika olikin yli 7 tuntia, aika tuntui kuluvan kuin siivillä ja pian olimmekin jo Philadelphiassa. Jännittävä maahantulotarkastus sujui kevyesti, kun paikalle saapui noin 50 partiolaista. Keräsimme porukan kasaan ja astuimme ulos paahtavaan helteeseen. Onneksi pääsimme heti ilmastoituun bussiin, joten lämmössä ei tarvinnut kärsiä pitkään.

Historian havinaa

Bussilla ajoimme ydinkeskustaan tärkeimpien nähtävyyksien äärelle ja kiersimme niitä pari tuntia kävellen.

Philadelphian nähtävyydet kietoutuvat tiukasti kaupungin ja koko valtion historiaan ja oppaamme osasi kertoa todella paljon esimerkiksi maan itsenäistymisestä ja orjuudesta.

Lopulta palasimme hotellille ja saimme huoneemme. Minun huonekaverini olivat tulossa vasta seuraavilla lennoilla, joten sain rauhassa vallata huoneesta oman osani.

En kuitenkaan jäänyt loikoilemaan mukavaan sänkyyn vaan palasin hotellin aulaan, jossa tapasin Philadelphiassa asuvan isotätini ja hänen miehensä. Vaihdoimme kuulumisia ja pääsin käyttämään englantia jo toden teolla, jotta pystyimme kaikki ymmärtämään toisiamme.

Pian olikin jo aika sanoa heipat sukulaisille ja suunnata illalliselle Hard Rock Cafe:hen. Ruokalistalla oli amerikkalaisia klassikoita, kuten hampurilaisateria, juustomakaroni ja friteerattu kana. Jälkiruoaksi saimme lähtiessä mukaamme suklaahippukeksejä.

Kun palasimme hotellille, sinne oli juuri tullut jälkimmäisillä lennoilla saapunut porukka. Tämä tarkoitti myös, että sain tavata ensimmäistä kertaa huonekaverini, joiden kanssa nukun koko oheismatkan.

Päivä oli ollut todella pitkä ja väsymys alkoi painaa, joten menimme nukkumaan heti iltapesujen jälkeen. Seuraavana päivänä luvassa on paljon kivaa puuhaa!

– Milla Muhonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *