Jamppiblogi #11 – seikkailua ja uusia kavereita

Päivä 10, ke 24.7.

Jamppiblogi on Millan matkapäiväkirja maailmanjamboreella ja sen oheismatkalla USA:ssa. Toinen leiripäivä kului alueen parhaita puolia hyödyntäen.

Shoppailua ja alueeseen tutustumista

Aamutoimien jälkeen suuntasimme kohti leirituotekauppaa, koska alkuleiristä siellä voi olla vielä valikoimaa jäljellä. Lopulta löysimme kauppaan, jonne oli tulossa reilusti muitakin. Onneksi jono kulki sujuvasti ja pääsimme kauppaan. Tuotteita oli joka lähtöön ja moni niistä houkutteli ostamaan, mutta itsehillintäni kesti hyvin ja tulin kaupasta ulos ainoastaan yhden uuden pinssin kanssa.

Kävimme samalla reissulla ”keskustassa” katsastamassa ruoka-alueen, jolla eri mailla on omat teltat, joissa myydään perinteisiä ruokia. Lisäksi kävimme paljon puhutulla sillalla, jolta oli upeat näkymät jopa kahteen alaleiriin!

Jokiseikkailu

Lounaalle palasimme omaan leiriimme, minkä jälkeen suuntasin koskenlaskuun! Ensiksi kävelimme ainakin puoli tuntia ohjelmapisteelle, jossa jonotimme hetken. Turvaohjeiden jälkeen jätimme tavarat säilöön ja hyppäsimme vanhaan bussiin. Matkustimme noin 45 minuuttia (?) joen luo. Koska joki mutkitteli vuorten välissä, myös tie kulki jyrkällä rinteellä. Onneksi en istunut ikkunapaikalla, koska tie oli äärimmäisen kapea ja viereisessä rinteessä kasvavien puiden oksat tulivat ajoittain ikkunoista sisään.

Ohjelmapaikalla meidät jaettiin eri veneisiin. Minun porukassani oli lisäkseni 4 suomalaista, 4 brittiä ja opas. Juttelimme matkalla paljon kaikenlaista ja ihailimme ympäröiviä vuoria. Hurjista videoista huolimatta joki oli enimmäkseen suhteellisen leveä ja tyyni. Parissa kohtaa pääsimme suuriin aaltoihin, jotka pyyhkäisivät vettä koko veneeseen. Saimme myös uida lämpimässä vedessä ja kellua pelastusliiveissä erään virran läpi. Oli elämys uida vaatteet päällä ja lenkkarit jalassa, koska kenkien ansiosta myös jalat kelluivat.

Matka kesti reilun tunnin, kunnes oli aika nousta taas kuivalle maalle. Nostimme veneen auton kyytiin ja siirryimme takaisin bussiin brittien ja laulavien portugalilaisten kanssa. Lopulta pääsimme takaisin leiriimme päivälliselle. Ilta oli vapaa, joten monet lähtivät kylille tekemään kansainvälisiä tuttavuuksia. Minua väsytti vajaiden yöunien jäljiltä, joten otin rennosti ja peseydyin.

Swoppailin (=vaihtelin) merkkejä ja huiveja lähellä majailevien Taiwanista ja Japanista tulevien kanssa. Suomalaisten valkoiset Kånken-reput ovat haluttua tavaraa ja meidät on pysäytetty ainakin 10 kertaa ja kysytty, voimmeko vaihtaa reppuja. Onneksi ainakin toistaiseksi on helppoa vastata: ”Anteeksi, voimme vaihtaa näitä vasta viimeisinä päivinä”.

Nyt unten maille keräämään energiaa seuraavaan päivään!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *