Valmentaja – kuunteleva korva, jonka agenda auttaa lippukuntaasi

Aloitin elokuussa Vantaalla lippukuntavalmentajana, ja sen tietää lähes jokainen partiokamu, johon olen tämän jälkeen törmännyt. Niin fiiliksissäni olen pestistä, ja niistä lippukunnista, joita pääsen sitä kautta tukemaan ja sparraamaan – siis valmentamaan.

Valmentajana pääsen olemaan se tyyppi, joka kysyy lippukunnanjohtajalta mitä sille kuuluu, kuinka se jaksaa, ja aidosti kuuntelee. Kuuntelun lisäksi minulla kuitenkin on agenda, joka erottaa mut valmentajana vaikkapa mentorista tai ohjaajasta. Haluan, että vantaalaiset lippukunnat voivat mahdollisimman hyvin, jokaisella lippukunnalla olisi elinvoimaa ja suunta eteenpäin. Näiden toteutumiseksi vinkkaan, esittelen ja opastan lippukuntia piireissä ja keskusjärjestössä kehitettyjen työkalujen, tukimateriaalien ja muun avun pariin. Toimin siis ikään kuin välittäjänä lippukunnan ja tässä partioyhteisössä kehitetyn, valtaisan tiedon aarreaitan välillä.

Esimerkkejä tällaisista, elinvoimaa lippukuntiin tuovista asioista ovat vaikkapa toimiva johtokolmikkomalli, toiminnansuunnittelu pidemmällä aikavälillä yhdessä koko johtajiston kanssa, pestaamisen kulttuuri sekä rutiinit uusien, eri ikäisten jäsenten rekrytointiin. Näiden työkalujen tuntemus on syntynyt oman lippukunnanjohtajakokemuksen lisäksi erityisesti vuosien aikana piiriaktiivina, mutta erityisesti piirin lippukuntatuen tiimi tukee valmentajia tässä ja monessa muussakin pestiin liittyvässä asiassa.

Valmentaja on ihminen massaviestien keskellä

Lippukunnanjohtajat ja johtokolmikon jäsenet ovat ydintyyppejä koko partion olemassaolon kannalta – siksi on luonnollista, että esimerkiksi piiri ja keskusjärjestö haluavat pitää heidät kartalla kaikesta keskeisestä tiedosta. Valmentajan rooli onkin tämän tietomassan keskellä olla se ihminen, jolta voi kysyä kun tietomassasta ei meinaa saada kiinni – tai se, joka soittaa tai laittaa WhatsApp-viestiä henkilökohtaisesti, kun jotain tosi tärkeää on tulossa.

Omana tavoitteenani on olla sellainen valmentaja, jonka kanssa soitellessa tai kahvilla käydessä oman lippukunnan murheisiin on löytynyt ratkaisuja ja jopa intoa lähteä ratkomaan niitä. Jos murheita ei ole, niin mukaan on tarttunut muita uusia näkökulmia oman lippukunnan kehittämiseen, joita muuten ei olisi lippukunta-arjen kiireissä tullut ajatelleeksi.

Viime aikoina olen päässyt esimerkiksi avaamaan johtokolmikkopestien sisältöjä ja tukemaan lippukuntia niihin liittyvässä työnjaossa, vetämään pidemmän aikavälin suunnitteluun tähtäävää Haaveiden lippukunta -työpajatyöstöä lippukunnissa sekä ihan konkreettisesti auttanut muutamaa lippukuntaa uusien johtokolmikon jäsenten rekrytoinnissa.

Parhaimmillaan valmentajana pääsee olemaan se pieni lisävoima, joka saa lippukunnan kohti uutta intoa ja kirkkaampaa tulevaisuutta – ja se on ihan parasta!

 

Kuulostaako valmentajana toimiminen kiinnostavalta? Olisiko se seuraava pestisi? Ota yhteyttä piirihallituksessa lippukuntatuesta vastaavaan Tinttiin, johanna.kauppila(at)partio.fi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *