Piirin kokouksessa reilu viikko sitten puhuttiin paljon kasvusta. Toisaalta siitä, miten jäsenmäärä tuntuu laskevan ja entistä harvempi lapsi tai nuori tuntuu valitsevan partion esimerkiksi futis- tai telinevoimistelutreenien sijaan. Ja toisaalta siitä, miten kipeää kasvaminen voi lippukunnissa tehdä. Mistä repiä johtajat siihen kuuluisaan ekstralaumaan uusille sudenpennuille, kun vanhoissakin ryhmissä on pulaa johtajista? Ja entä, jos sudenpentuja ei ole ovella jonossa? Mistä löytää voimavarat uusien partiolaisten etsimiseen? Meidän kannaltamme kysymys kuuluu: miten voimme piirileirillä helpottaa lippukuntien taakkaa kasvun osalta? Mitä leirillä pitäisi tapahtua, jotta kasvu olisi jatkossa vähän helpompaa?


Piirileiri on parasta mainosta partiolle

Yksi vastaus kysymykseen on niin helppo, että se kannattaa sanoa heti kärkeen. Piirileiri on ylivoimaisesti suurin ja näkyvin partiotapahtuma pääkaupunkiseudulla ja sen takia se kerää myös paljon huomiota. Jos partio tuntuu harrastuksena näkymättömältä ja moni lapsi haluaa mieluummin harrastaa Helmarien innoittamana jalkapalloa, voisi piirileiri saada partion näyttämään taas hieman kiinnostavammalta harrastusvaihtoehdolta.

Sen lisäksi – ja tähän tarvitsemme jokaisen partio-ohjelmasta innostuneen päpalaisen apua – piirileirin tarjoama ohjelma ja oppimiskokemukset saavat jokaisen osallistujan sudenpennusta vaeltajaan innostumaan partiosta ihan uudella tavalla. Joku saattaa päättää jatkaa syksyllä harrastusta, jonka lopettamista oli jo harkinnut. Parhaassa tapauksessa moni kertoo leiristä myös koulun tai syksyn uusien harrastusten alkaessa kavereilleen ja innostaa uusia tyyppejä mukaan omaan ryhmään.

Piirileiri on monelle ensimmäinen kosketus partioon

Piirileiri on myös helppo tapa kokeilla uutta harrastusta. Moni meistä (esimerkiksi aikanaan toinen leirinjohtaja) aloittaa partion, kun oma kaveri pyytää mukaan toimintaan. Piirileirille on ehkä keskimääräistä helpompaa pyytää kaveria mukaan, sillä se on iso ja näyttävä tapahtuma. Samasta syystä piirileirille on ehkä helpompaa lähteä tutustumaan uuteen harrastukseen kuin vaikkapa lippukuntaretkelle. Kukaan ei tunne leiriltä kaikkia ja partioon tutustujia on varmasti satoja. Silloin ei tarvitse olla se yksi ainoa uusi tyyppi.

Mutta entä kaikki ne lapset ja nuoret, joilla ei ole partiolaista kaverina? Entä he, joita kukaan ei tajua pyytää mukaan uuteen harrastukseen?

Juuri näiden tyyppien tavoittaminen olisi meille kaikista arvokkainta ja me uskomme, että juuri he voisivat hyötyä partioharrastuksesta kaikista eniten. Piirileirillä voidaan tehdä tavoitteellisesti yhteistyötä esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöiden sekä vaikkapa koulukuraattorien kanssa, jotta muuten helposti yksin jäävät löytäisivät tiensä partioleirille.

Entäs ne puuttuvat johtajat?

No, uusista innokkaista harrastuksenaloittajista on kuitenkin vähän iloa, jos heidän ryhmilleen ei löydy vetäjiä. Miten piirileiri voisi auttaa johtajapulan ratkaisemisessa? Me uskomme, että useammallakin tavalla, suoraan ja epäsuorasti.

Ensinnäkään piirileiri ei houkuttele uuden (tai uusvanhan) harrastuksen pariin vain lapsia ja nuoria. Myös moni aikuinen löytää kiinnostavan projektin kautta itselleen uuden elämäntavan partiosta. Jotkut myös löytävät kerran kadonneen partioinnon uudelleen. Siksi on tärkeää, että myös leirin tekijät pyytävät omia kavereitaan mukaan. Monia pestejä on mahdollista tehdä ilman sen kummempaa partiotaustaa. Se voi myös antaa projektille valtavan paljon uusia näkökulmia ja tuoreita ideoita.

Jo aiemmin tässä kirjoituksessa pohdimme sitä, miten joku partion lopettamista harkitseva saattaa innostua piirileirin kautta jatkamaan harrastustaan. Jos kyseessä on tarpoja- tai samoajaikäinen, ei uudesta innostuksesta mene enää montaakaan vuotta siihen, että lippukunnalla on ainakin yksi uusi johtaja. Siksi ajattelemme, että nimenomaan tarpojien, samoajien ja vaeltajien ohjelmaan on syytä panostaa erityisesti.

Piirileiri on myös erinomainen tilaisuus tutustua muihin lippukuntiin, oppia uusia toimintatapoja, jakaa vinkkejä ja ehkä jopa luoda puitteita tulevalle yhteistyölle. Ehkäpä leirillä vieressä majoittuvalla lippukunnalla on ihan samanlaisia haasteita. Ehkäpä niiden ratkomiseen löytyy jokin yhteinen ratkaisu.

Jos jokin näistä hyvistä (tai huonoista) ideoista kolahti, ole meihin yhteydessä. Ja jos ne eivät tuntuneet ainakaan aivan idiooteilta, ehkä jopa hieman innostavilta, harkitse leiritoimikuntapestiin hakemista. Sinua tarvitaan.


PäPa:n seuraava piirileiri järjestetään kesällä 2024. Näissä kirjoituksissa leirinjohtajat pohtivat sitä, millainen tuleva leiri voisi olla ja miten se voisi auttaa pääkaupunkiseutulaista partiota eteenpäin. Projektin leiritoimikuntahaku on auki ja pestejä voi hakea 16.11.2022 asti. Leiritoimikunnan jäsenen pesti-ilmoitus.

KUVA: Hanna Kimmonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *