”Haluan, että tulevaisuudessakin tätä maailmaa tallaavat voivat mennä työpäivän jälkeen metsään.”

Takana on taas rankka päivä. Dedikset kaatuvat niskaan ja työt kasautuvat hukuttavaksi suoksi. Arki on täynnä kiirettä stressillä höystettynä – bon appétit! Loputtomiin huolia ei jaksa jauhaa, joten on löydettävä henkireikä. Minulle se on lähimetsä. Päivän paras hetki on se, kun suljen koneeni ja puen päälle lenkkarit, takin ja hanskat. Astelen pitkin narahtelevia pitkospuita ja ihailen metsän tarjoamaa kauneutta. Haistelen meri-ilmaa ja tunnen, kuinka tuuli vie murheet mukanaan kauas ulapalle. Täällä on hyvä olla.

Luonto on tärkeä voimavara kiireisen arjen keskellä. Etenkin monille meistä partiolaisista, jotka olemme saaneet kasvaa metsän parissa. Sudarista asti pääsemme harjoittamaan erätaitoja ja kunnioittamaan luontoa. Opimme, ettei luontoa saa roskata ja että metsä tulee jättää siihen kuntoon, josta löysimme sen. Tiedämme, ettemme omista luontoa, vaan että se kuuluu kaikille – kaikille ihmisille ja eläimille. Nämä asiat saattavat silti unohtua arjen kiireessä.

Sudenpennusta aikuiseksi kasvaessa monille on tapahtunut jotain. Ehkä arjen stressi, jota ei lapsena huomannut, on saanut sivuuttamaan luonnon hyvän kohtelun. Huolenpito on jäänyt kauniiksi ajatukseksi sähköpostivirtojen taakse. Luonnon hyvinvointi on jätetty kokouksien viimeiseksi kohdaksi; asiaksi jota ei rumban jälkeen väsymyksissä enää jakseta käsitellä.

Olen viime aikoina pohdiskellut luontosuhdettani ja sitä, miten voin nostaa hyvän luontosuhteen taas arvokseni. Arjessani se näkyy käytettyjen vaatteiden ostamisena uusien sijaan ja punaisilla lapuilla merkittyjen ruokien ostamisena.

Meidän on kohdeltava luontoa hyvin, jotta se kestäää tuleville sukupolville. Haluan, että tulevaisuudessakin tätä maailmaa tallaavat voivat mennä työpäivän jälkeen metsään. Haluan, että he saavat siitä samanlaisen henkireiän, jonka minäkin olen saanut. Siksi yritän joka päivä tehdä parempia valintoja – yksi kerrallaan.

Kirjoittaja on Hepun toimittaja ja espoolainen jokapaikanhöylä. Partiossa hän toimii myös Tapiolan Metsänkävijöiden pestijohtajana


TEKSTI: Eero Lilja
KUVA: Emma Lahtinen
KANNEN KUVA: Alex Inkiläinen