Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka on nuoruudessaan ollut aktiivisesti mukana partiotoiminnassa. Hän iloitsee siitä, että pääsee nykyisessä työssään tekemään yhteistyötä partiolaisten kanssa.

Laura Arikan luotsaaman Erätauko-säätiön kunnianhimoisena tavoitteena on yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehdä Suomesta maailman parhaiten keskusteleva kansa. Käytännössä se tarkoittaa pyrkimystä vahvistaa rakentavaa dialogia yhteiskunnassa järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja koulutuksia yhdessä säätiön yhteistyökumppanien kanssa.

Erätauko-säätiön toiminnassa keskeinen työkalu on Erätauko-menetelmä. Se on Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston luoma puolirakenteellinen keskustelumenetelmä, jonka tarkoituksena on, että erilaiset ihmiset voisivat tasavertaisesti ja rakentavasti käydä keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Olennaista on, että keskusteluihin kutsutaan mukaan myös ne ihmiset, jotka yleensä saattaisivat jäädä niiden ulkopuolelle.

Olen tosi kiitollinen partiolle, ja nyt on hienoa päästä tekemään jotakin, missä ehkä voi antaa myös takaisin.

Erätauko-keskusteluissa kaikki osallistujat sitoutuvat rakentavan keskustelun pelisääntöihin, mikä luo pohjaa tasavertaiselle ja rakentavalle dialogille. Lisäksi keskusteluissa on yleensä ohjaaja, joka vetää keskustelua eteenpäin.

Myös partiolaiset pääsevät hyödyntämään Erätauko- menetelmää toiminnassaan, sillä Suomen Partiolaiset ja Erätauko-säätiö sopivat syksyllä 2020 kahden vuoden yhteistyöstä, joka mahdollistaa menetelmän käyttöönoton partiotoiminnan eri tasoilla.

Työtä paremman keskustelukulttuurin puolesta

Laurasta parasta hänen työssään on sen monipuolisuus. Säätiön toimitusjohtajana Lauralla on päävastuu työn johtamisesta ja koordinoinnista, minkä lisäksi hän kouluttaa, perehdyttää ja käy puhumassa Erätauko-säätiön toiminnasta.

“Erätauko on melko pieni organisaatio, ja meillä jokainen tekee monenlaisia töitä. Minun vastuulleni kuuluu kaikki säätiön taustatoiminta taloushallinnosta viestintään, joten työnkuvani on todella monipuolinen.”

Erityisen innostavaa on ollut täysin uuden toimijan perustaminen. Erätauko-säätiö on toiminut nyt kaksi vuotta, ja vaikka Erätauko-menetelmä itsessään oli olemassa jo säätiötä perustaessa, matkan varrella säätiön toimintaperiaatteet ja käytännöt on täytynyt luoda alusta asti. Puhtaalta pöydältä aloittaminen on ollut myös haastavinta.

”Onhan se haastavaa, kun lähdetään luomaan täysin uutta toimijaa. Täytyy kokeilla vähän eri juttuja ja laittaa paljon työtunteja siihen, että saadaan asiat rullaamaan.”

Laura kertoo olevansa varsin tyytyväinen nykyiseen työhönsä. Hän on jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut demokratiasta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta.

“Nämä ovat niitä aiheita, jotka minua erityisesti kiinnostavat, ja toivon että näiden teemojen parissa saan jatkossakin tehdä töitä.”

Vapaa-ajalla Laura rentoutuu viettämällä aikaa oman perheen ja läheisten kanssa. Toinen keino työstä irti pääsemiseen on luonnossa liikkuminen, vuodenajasta riippumatta.

“Esimerkiksi kesäisin purjehdimme perheen kanssa ja olemme merellä niin paljon kuin vain mahdollista. Se on tosi terapeuttista ja palauttavaa”, Laura kertoo.


Kuvassa Laura on Italian Rowerwaylla vuonna 2006 yhdessä sveitsiläisen partiokaverinsa Sabinen kanssa.

Johtamistehtäviä ja mieleenpainuvia leirikokemuksia

Lauran lapsuudessa partio oli suuressa roolissa. Kaarinasta kotoisin olevan Lauran molemmat vanhemmat ja isovanhemmat ovat partiolaisia, ja itse hän aloitti partion 8-vuotiaana Rantakaarinat-lippukunnan sudenpennuissa.

Nuoruusvuosinaan Laura toimi Rantakaarinoissa lippukunnanjohtajana ja hoiti myös omalla alueellaan erilaisia vastuu- ja johtamistehtäviä. Kansainvälinen partioliike ja maailmanjärjestöt tulivat tutuksi, kun Laura oli mukana Suomen Partiolaisten kansainvälisten yhteyksien valiokunnassa ja myöhemmin WAGGGSin luottamushenkilönä Euroopan alueella.

Uskon, että en olisi tässä työssä ilman sitä kaikkea, mitä partiossa on tullut opittua ja koettua.

Lauralla on partiovuosistaan paljon rakkaita muistoja. Hän kertoo saaneensa partion kautta monia ystäviä ja kavereita, joiden kanssa on tullut koettua paljon. Erityisesti mieleen on jäänyt vuonna 2004 järjestetty suurleiri Tarus.

“Leiri oli omanlaisensa kokemus monen päivän sateineen. Samalla se hitsasi meistä Kaarinan alueen partiolaisista omanikäisten tiivistä johtajaporukkaa, ja pidimme pitkään yhteyttä leirin jälkeenkin.”

Tällä hetkellä Laura ei ole aktiivisesti mukana partiotoiminnassa. Hän kertoo kuitenkin nauttivansa siitä, että on töiden kautta päässyt tekemään yhteistyötä partiolaisten kanssa.

“Olen tosi kiitollinen partiolle, ja nyt on hienoa päästä tekemään jotakin, missä ehkä voi antaa myös takaisin.”

Muutama vuosi sitten Laura oli miehensä kanssa käymässä partioleirillä ja muisti, millainen poikkeuksellinen fiilis leiritodellisuudessa tulee. Hän toivoisikin, että vielä jossain vaiheessa arjessa olisi aikaa myös partiolle.

“Olen nauttinut eniten juuri leirikokemuksista ja muista yhteisistä projekteista. Pidän uusien asioiden oppimisesta, ja leirit sekä tapahtumat ovat olleet oivia paikkoja uuden kokeilemiseen.”

Hepun lukijoille Laura haluaa välittää tsempit ja kiitokset poikkeuksellisen ja rankan korona-ajan keskellä jaksamisesta. Hän kertoo arvostavansa suuresti sitä tärkeää työtä, jota jokainen johtaja tekee mahdollistaessaan lapsille ja nuorille partioharrastuksen.

Partiossa opittua

Kysyimme Lauralta, mitä kaikkea vuodet partiossa ovat hänelle opettaneet.

YHDESSÄ TEKEMINEN ”Yhdessä saadaan enemmän aikaiseksi. Jokainen pystyy olemaan monessa asiassa lahjakas, kehittymään ja oppimaan. Ei haittaa vaikkei olisi täydellinen, sillä porukalla voi kokeilla kaikenlaisia uusia juttuja. Kokemukset ovat myöskin usein parhaita jaettuna.”

NOUSUJOHTEISUUDEN TUKEMINEN ”Kuten partiossa, meillä Erätauko-säätiössä pyritään tukemaan jokaisen ihmisen nousujohteisuutta ja taitojen kehittymistä. Se on tosi tärkeää myös työelämässä.”

PARTIOLAISTEN AJATUS SIITÄ, ETTÄ MAAILMA JÄTETÄÄN PAREMMAKSI PAIKAKSI. ”Tämä ollut vahva eettinen ohjenuora omassa elämässäni. On aika mieletön juttu, että kansainvälisen partioliikkeen kautta 40 miljoonaa ihmistä pyrkii toiminnallaan rakentamaan parempaa maailmaa.”

EPÄONNISTUMISTEN SIETÄMINEN. ”Aina asiat eivät onnistu, ja sitä täytyy vaan oppia sietämään. Omina partiovuosinani puhuttiin, että partio ei ole learning by doing vaan learning by failing. Siinä on jotakin, mikä edelleen kannattelee työelämässä.”

Teksti: Aino Hokkanen

Kuvat: Veera Melvasalo, haastateltavan arkisto