Kun Antti ”Anz” Knuuti muutama vuosi sitten kuuli, että Espoossa partioon pääsemistä jonottaa yli sata sudenpentua, hän ihmetteli, miten se voi olla mahdollista. Nyt Antti on ollut mukana perustamassa Pääkaupunkiseudun Partiolaisten uusinta lippukuntaa ja samalla Suomen uusinta metsänkävijälippukuntaa Westendin Metsänkävijöitä.

Antti Knuuti on pitkän linjan partiolainen. Hänen partiopolkunsa on alkanut Turun Metsänkävijöissä ja jatkunut siellä hänen omien sanojensa mukaan ”niin pitkälle, kuin partiota voi vain jatkaa Turussa”. Tämän jälkeen Antti on ollut mukana useissa Suomen Partiolaisten hankkeissa.

Helsinkiin muutettuaan Antti ei kertomansa mukaan löytänyt lippukuntaa, joka ”tarjoaisi lapsille, nuorille, aikuisille ja perheille monipuolista partiotoimintaa maalla ja merellä”. Tärkein syy perustaa uusi lippukunta oli kuitenkin tieto partioon pääsyä jonottavien määrästä.

”Kävimme Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toiminnanjohtajan kanssa läpi, millä alueilla ei ollut paljoa aktiivista partiotoimintaa. Totesimme hänen kanssaan, että mitä nopeammin saadaan lippukunta pystyyn, sen parempi”, Antti kertoo lippukunnan perustamisen alkuvaiheista.

Paljastui, ettei Westendissä tai Niittykummun alueella ollut vielä aktiivista toimintaa. Lippukunnan toiminta-alueeksi valikoitui Etelä-Espoo, erityisesti Westendin ja Haukilahden alue. Kolo lippukunnalle löytyi Espoon kaupungin avulla Haukilahden monitoimitalolta.

Antti ei perustanut lippukuntaa yksin:

”Lippukunta sai lopulta alkunsa, kun juttelin partiotaitokisoissa Imatralla toisen kokeneen partiolaisen Maaria Koskisen kanssa, joka myös etsi itselleen lippukuntaa pääkaupunkiseudulta. Kolmas perustajajäsen Markus Kultanen on vanha partioystäväni.

Kiinnostusta toimintaan on ollut: perhepartioon halukkaita on kaikkein eniten, ja sudenpennuille ja seikkailijoille on molemmille syntymässä ryhmät.

Antti Knuuti

Toimintaa eri ikäisille

Westendin Metsänkävijöissä toimintaa on suunniteltu kaikille partion perinteisille ikäkausille. Lisäksi lippukunta aikoo järjestää perhepartiotoimintaa ja koulupartiota, jossa partioon kuulumattomille alakoululaisille järjestetään partiokerhoa yhteistyössä koulun kanssa.

”Koulupartiossa 3–4-luokkalaiset, joilla ei ole iltapäiväkerhoja, pääsevät tutustumaan partioon. Tarkoitus on järjestää mielekästä toimintaa kouluilla ja saada lapsia liittymään uuteen lippukuntaan”, Antti sanoo. Tavallista partion viikkotoimintaa koulupartio ei siis korvaa.

Koulupartiota on suunniteltu jo pidemmän aikaa, mutta toistaiseksi sitä ei ole vielä pystytty järjestämään koronan takia. Näillä näkymin toiminta pääsee alkamaan elokuussa koulujen alettua.

Lippukunnan toiminta ei vallitsevassa koronatilanteessa ole päässyt alkamaan suunnitellusti. Antti kertoo:

”Tarkoitus oli aloittaa alkuvuodesta, ja meillä olikin jo yli kolme ryhmää kasassa. Tilanne kuitenkin on tällä hetkellä sellainen, että päätimme, ettei nyt ole vastuullista aloittaa toimintaa.”

Lähipartion korvaajaksi lippukunnassa kehitettiin nopeasti viisi etätehtäväpakettia, jotka kulkevat lippukunnan markkinoinnissa Omatoimipartio-nimikkeen alla. Paketit on suunnattu lapsille ja nuorille sekä perheille. Tarkoituksena on tarjota lippukuntaan haluaville jotain vasta elokuussa alkavan viikkotoiminnan tilalle.

”Omatoimipartiohan ei ole vain meidän lippukunnallemme, vaan sitä voivat käyttää kaikki”, Antti vinkkaa ja jatkaa:

”Osaa osa-alueista on ladattu ihan älyttömän paljon. On kivaa, että paketti on saanut suosiota.”

Omatoimipartion lisäksi Westendin Metsänkävijät aikoo järjestää alkukesällä avoimen tilaisuuden partioon tutustumiseksi, jos korona sen sallii. Suunnitteilla on myös ”Hyvinvoiva lapsiperhe poikkeusaikana” -niminen toimintakokeilu, jossa kyselytutkimuksen ja seminaarin avulla yritetään ennaltaehkäistä esimerkiksi syrjäytymistä.

”Tärkein suunnitelmista on päästä aloittamaan tavallinen viikkotoiminta syksyllä”, Antti toteaa.

Mänkijäperinteitä ja tekemisen meininkiä

Metsänkävijätoimintaan päätymiseen vaikutti Antin oma metsänkävijätausta. Hänelle tärkeää metsänkävijyydessä on symboliikka ja Suomen Metsänkävijöiden jäsenlippukuntien yhteistyö. Suomen Metsänkävijöiden sääntöjen mukaan uuden lippukunnan perustajan tuleekin olla itse metsänkävijä, jotta mänkijäperinteet säilyisivät.

”Tarkoitus ei ole kuitenkaan siirtää metsänkävijöiden perinteitä suoraan lippukuntaan, vaan haluamme luoda myös omia perinteitämme. Erähenkisen toiminnan lisäksi liikumme myös merellä”, Antti kertoo.

Olennaisempaa metsänkävijälippukuntaan päätymisen kannalta oli Antin mukaan vanhojen metsänkävijöiden oppien jalostaminen uuden lippukunnan käyttöön ja mänkijätoimintaan liittyvä tekemisen meininki.

”Itselleni on tärkeää, että tavoitteet asetetaan riittävän korkealle ja niihin pääsemisessä tuetaan toisia. Metsänkävijätoiminnassa on sellainen rempseä tekemisen meininki”, Antti sanoo.


Teksti: Ville Väisänen

Kuvat: Emma Lahtinen, Minna Virkajärvi


Lisäys 19.5.2021 klo 20.05. Myös partiolippukunta Leppäpirkot toimii Haukilahden alueella.