Vantaan, Huddingen, Askimin ja Lungbyn partiolaiset ovat rakentaneet yhteistyötä yli Pohjoismaiden rajojen jo yli 51 vuoden ajan. Heppu haastatteli yhteistyön historiasta ja sen nykymuodoista viittä yhteistyössä aktiivisesti mukana olevaa partiolaista: Christian Andersenia, Øystein Bøhleriä, Malin Fredrikssonia, Ella Räsästä ja Michael Zetterlundia. 


On alkuvuosi 1969. Vaikka internetin keksimiseen on vielä aikaa, joukko Norjan Askimissa asuvia partiolaisia ottaa yhteyttä ruotsalaisen ystävyyskaupungin Huddingen partiolaisiin. Ruotsalaiset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, ja jo samana vuonna järjestetään ystävyystapaaminen. Myöhemmin mukaan päätetän kutsua partiolaisia myös Vantaalta ja tanskalaisesta ystävyyskaupungista Lungbystä. Näin saa alkunsa Askimin, Huddingen, Lungbyn ja Vantaan partiolaisten yhteistyö, joka jatkuu yhä tänä päivänä.  

Yhteistyön merkeissä järjestetään nykyään vuosittain Cyber4Camp-virtuaalikilpailu, Pohjoismainen viisiottelu -kilpailu ja Pohjoismaiset johtajapäivät. Lisäksi joka neljäs vuosi pidetään Nordtreff-kesäleiri.  

Tammikuussa järjestettävässä Cyber4Camp-tapahtumassa vartiot ottavat toisistaan mittaa erilaisissa tehtävissä etänä. Ensi kerran jo vuonna 2003 järjestetyssä kilpailussa kysymykset on jaettu neljään eri kategoriaan. Eri vuosina kategorioita on ollut erilaisia: tavallisten partioon liittyvien tehtävien lisäksi kisassa on testattu kisaajien tietoja ja taitoja muun muassa karkinvalmistuksen, ilmailun ja olympialaisten saralta.  

Kustakin maasta kaksi parasta vartiota pääsee jossakin neljästä kunnasta järjestettävään toukokuussa järjestettävään Viisiotteluun. Ensi kertaa Viisiottelun merkeissä kisailtiin jo vuonna 1977. Kisassa mitataan osallistujien tulenteko-, ensiapu-, suunnistus- ja kädentaitoja sekä menestystä yllätystehtävässä, jonka järjestäjämaa saa itse suunnitella.  

Kisassa ei kuitenkaan ole kyse vain partiotaidoissa kilpailemisesta. Tämän vuoden kisan järjestämisestä vastaava Malin Fredriksson Huddinge Scoutkårista kertoo: 

Malin Fredriksson

“Tärkeää ei ole vain kilpaileminen vaan myös uuden oppiminen. Lisäksi pitää olla paljon aikaa toisiin osallistujiin tutustumiseen.” 

Pohjoismaiset johtajapäivät järjestetään joka vuosi syyskuussa. Ne pidettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1971. Järjestäjämaiden valitseman tietyn teeman ympärillä pyörivän ohjelman lisäksi johtajapäivillä kerrotaan vinkkejä partiotoimintaan.  

Vuodesta 1973 järjestetyistä Nordtreff-kesäleireistä viimeisin järjestettiin vuonna 2019 Suomessa. Viikon mittaisilla leireillä ei yleensä ole erityistä teemaa. Leireillä esitellään järjestäjämaan kulttuuria siten, että muut osallistujat saavat pienen kulttuurielämyksen.  

Etätapahtumia luvassa 

Koronan takia tapahtumia on jouduttu siirtämään ja perumaan. Netissä on kuitenkin pystytty pitämään jonkin verran kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia.  

“Viimeksi sellaisessa kerrottiin omia muistoja, katseltiin valokuvia menneistä tapahtumista ja kuunneltiin meidän kesäleiribiisiä vuodelta 2019. Lopuksi sai jäädä vapaasti juttelemaan”, Partiokannuksen kansainvälisyysvastaava Ella Räsänen kuvailee viime vuonna järjestettyä nettitilaisuutta.  

Ella Räsänen

Kaikkia tavallisia tapahtumiakaan korona ei estä: Tämän vuoden tammikuussa on kirjoitushetken tietojen mukaan tarkoitus järjestää Cyber4Camp kuten yleensä. Toukokuussa viisiottelu järjestetään luultavasti netin välityksellä. 

“Tapahtuman järjestämisestä etänä tulee hauskaa. Meidän pitää vielä keksiä, miten onnistumme järjestämään viisiottelun netissä ja sovittamaan tehtävät etäkilpailussa toimiviksi”, Malin sanoo.  

Tulevaisuuden suunnittelu on onnistumisen tae 

Eräs yhteistyön tavoitteista on tutustuminen muiden Pohjoismaiden partiolaisiin. Ystävystyminen eri maista tulevien partiolaisten kanssa tuntuukin olevan eräs yhteistyön kulmakivistä.  

“Yhteistyömme toimii todella hyvin, koska meillä on joka maasta mukana erittäin päteviä ja innostuneita ihmisiä ja koska olemme keskenämme erittäin hyviä ystäviä”,  Øystein Bøhler Askim Speidergruppesta kertoo. 

Øystein Bøhler

Myös suunnitelmien tekeminen pitkäksi aikaa eteenpäin on osoittautunut toimivaksi. Malinin mukaan on hyvä päättää tapahtumien järjestäjämaat ja ajankohdat jo kauan ennakkoon, sillä siten pysytään jatkuvasti kartalla tulevista tapahtumista eikä minkään tapahtuman järjestäminen unohdu.  

Taloudellisia haasteita 

Haasteita yhteistyöhön aiheuttaa viime vuosina vähentynyt kiinnostus ystävyyskaupunkitoimintaan. Lungby erosi ystävyyskaupunkitoiminnasta muutamia vuosia sitten eikä ole varmaa, jatkaako myöskään Askim ystävyyskaupunkitoiminnassa. 

Michael Zetterlund

“Ilman kunnallista tukea yhteistyö on täysin riippuvainen lippukuntien perinteitä jatkavista tulisieluisista aktiiveista”, yhteistyössä erittäin kauan mukana ollut Michael Zetterlund Askimista kertoo.  

Kunnallisen tuen loppuminen on jo aiheuttanut haasteita Tanskassa. Matkat muihin maihin voivat tulla tapahtumiin osallistuville kalliiksi.  

“Ennen kunta maksoi matkat [Tanskasta] johtajapäiville tai Nordtreff-leirille muihin Pohjoismaihin, mutta nykyään johtajat joutuvat maksamaan matkansa itse”, 3. Lungbyn Christian Andersen harmittelee.  

Christian Andersen

Myös tapahtumien kieli aiheuttaa välillä ongelmia. Yhteistyön kieli on englanti, ja monissa tapahtumissa ei ole mahdollista toimia omalla kielellä. Tämän takia kaikkein pienimmät partiolaiset eivät pääse osallistumaan kaikkiin tapahtumiin. Joskus ongelmia on kuitenkin isommillakin.  

“Välillä tapahtumissa ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset höpöttelevät keskenään omilla kielillään, ja me suomalaiset ei tajuta mitään”, Ella sanoo.

Ystävyyttä yli rajojen   

Yhteistyön tavoitteena on tutustua uusiin ihmisiin yli maiden rajojen. Moni onkin tutustunut tapahtumissa uusiin ihmisiin, joiden kanssa on pitänyt yhteyttä myös vakituisten tapahtumien ulkopuolella. Toinen tavoite on oppia ja jakaa tietoja ja taitoja eri maitten partiolaisten välillä.  

“Johtajakoulutuksessa meillä on paljon keskustelua siitä, miten te ratkaisette jonkin tietyn ongelman, kuten koti-ikävän tai retkiruokailun. Siinä sitten keskustellaan tavoista ratkaista näitä ja usein kuulee jotain, mitä haluaa kokeilla itsekin kotona”, Christian kertoo. 


TEKSTI: Ville Väisänen

KUVAT: Haastateltavien arkistot