Maailma muuttuu ja partio sen mukana. Sen, mihin suuntaan partio Suomessa kehittyy, määrää strategia.  


 Taas tänä vuonna vaihtunut Suomen Partiolaisten strategia laaditaan aina kuuden vuoden jaksolle. Strategian tarkoitus on ohjata partiota menestymään tavoitteissaan noin 6-10 vuoden ajan. Aikaisemmassa strategiassa korostui esimerkiksi johtajuus ja kasvaminen, mutta vuosien 2021-2026 strategiassa korostuvat jälleen eri asiat.  

Vaikka merkkimäärissä katsottuna strategia on lyhyt, suuren liikkeen tavoitteiden tiivistäminen ei ole helppoa. Strategiaa onkin työstetty lähes kaksi vuotta ennen sen hyväksymistä.  

Suomen Partiolaisten entinen varapuheenjohtaja Lasse Roiha on toiminut Suomen Partiolaisten hallituksen nimittämän strategiatyöryhmän puheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta, ja hänellä on vastaukset strategiaa koskeviin kysymyksiin. 

“Strategian tuottanut projekti laitettiin liikkeelle tammikuussa 2019. Projekti jakautui oikeastaan kolmeen vaiheeseen: alun käynnistys- ja tutkimusvaiheeseen, keskivaiheen strategian luontivaiheeseen ja viimeisenä vaiheena strategian esittelyyn ja mittarien luontiin keskittyneeseen jaksoon”, Lasse kertoo. 

Jokaiseen vaiheeseen kului noin puoli vuotta. Vaiheista Lassen mukaan työläin oli keskimmäinen eli strategian luontivaihe. Luontivaiheessa kaikki tutkimusvaiheessa kerätty tieto piti koostaa yhdeksi strategiaksi. Strategiaa varten kerättiin tietoa partiolaisten ajatuksista esimerkiksi Explo-tapahtumassa sekä kaikkien piirien luottamushenkilöiltä.  

“Sen [strategian luontivaiheen] alkaessa meillä oli tiedossa, mitä haluamme tehdä ja mitä ulkoisia haasteita partio kohtaa, mutta emme tienneet, mitä partiolaiset strategiaan haluavat sisällyttää ja millaisen muodon strategia saisi. Kaikki oli vielä auki. Vaiheen aikana ryhmä piti 15 työpajaa jäsenistölle ja kahdeksan esittelyä partioneuvostolle ja SP:n hallitukselle. Strategiasta tehtiin uusi parannettu versio joka kuukausi”, selittää Lasse, jonka mukaan tapa oli työläs, mutta tehokas.  

“Yhteydenpito sekä piireihin että partioneuvostoon oli aktiivista ja projekti eteni sujuvasti hyväksyntään saakka.” 

Strategia ja peruskirja kulkevat käsi kädessä 

Strategian kanssa samoihin aikoihin valmistui myös partion suuntaa ohjaava peruskirja.  Peruskirjaa ja strategiaa ei tule sekoittaa toisiinsa, vaikka molemmat vaikuttavatkin partioon omilla tavoillaan.  

“Peruskirja ja strategia etenivät projekteina täysin erillään, mutta aikataulultaan koordinoidusti niin, että peruskirja valmistui ennen strategiaa. Projektit voitiin erotella, koska peruskirja ja strategia ohjaavat partiota eri tavoin”, Lasse pohjustaa.  

“Peruskirjassa määritellään muun muassa partion päämäärä, arvopohja ja tärkeimmät rakenteet. Strategiassa kerrotaan mihin partion pitäisi keskittyä, jotta partio menestyisi – eli tavoittaisi päämäärän, toteuttaisi arvopohjaa, käyttäisi rakenteitaan – parhaiten juuri nyt.” 

Peruskirja eroaa strategiasta myös siinä mielessä, ettei siinä voida linjata asioista yhtä laajasti. Sen sijaan strategian kannalta olennaisempaa on, että riveille valikoituvat oikeat asiat. Vaikka joitain asioita jääkin siis väistämättä painottamatta, oli painopisteiden valitseminen tällä kertaa Lassen mukaan helppoa. 

“Strategian kolme alakohtaa ovat ‘Partio kasvaa’, ‘Partio antaa taidot elämään’ ja ‘Partio on paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä’. Strategiaa muodostaessa todettiin, että näiden kolmen painopisteen kautta partio vastaa parhaiten 2020-luvun haasteisiin.” 

Alakohdat kuvastavat sitä, kuinka partiossa hankitaan uusia jäseniä eri tavoin ja houkutellaan uusia vapaaehtoisia, jotta pestit pysyvät järkevän kokoisina ja partiota voidaan tarjota enemmän. Lisäksi ne kuvaavat, kuinka partio antaa taitoja muuttaa maailmaa. 

Alakohtien valikoimista vaikeampaa oli  käsitteiden tarkka määrittely.  

“Esimerkiksi puhuimme paljon siitä, onko 2040-luvun taidot hyvä määrittely tulevaisuuden taidoille ja siitä, mitä taidoilla halutaan saada aikaiseksi. Myös ilmastonmuutosta koskevaa alakohtaa puitiin pitkään – asia on monimutkainen, ja partio vaikuttaa asiaan monella eri tavoin, joten muotoilu piti tehdä huolella.” 

Strategiaan päätyneiden tavoitteiden lisäksi pöydällä oli myös esimerkiksi partion brändi sekä taloudelliset resurssit. Niitä varten tehtiin loppujen lopuksi kuitenkin erilliset suunnitelmansa.  

Painopisteiden ohjaaja kuuden vuoden ajan

Strategian tehtävänä on ohjata kaiken partion kehittämistä seuraavat kuusi vuotta monella eri tasolla.  

“Sen pohjalta tehdään toiminnansuunnittelut ja projektien tilaukset sekä esimerkiksi painotetaan partion näkymistä julkisuudessa. Strategia toimii parhaiten, kun se vaikuttaa kaikkialla, ja siksi kaikkien Suomen partiolaisten ja piirien ryhmien tulisi soveltaa strategiaa laajasti”, Lasse painottaa. 

Esimerkkinä strategian laajasta soveltamisesta on edellisessä strategiassa painottuneen johtajuuden pohjalta järjestetty tapahtuma Johtajatulet. Johtajatulet järjestettiin ensi kertaa vuonna 2015, kun strategia vahvistettiin. Johtajuus näkyi seuraavina vuosina myös muun muassa ohjelmapainotuksessa.  

Kaikki strategiaan kirjatut alakohdat eivät kuitenkaan ole jokaiselle lippukunnalle ja ryhmälle yhtä olennaisia. Eri piireissä tärkeitä ovat eri alakohdat.  

“Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kohdalla tavoite ‘Partiota on tarjolla monipuolisesti koko maassa’ ei ole olennainen, mutta Pääkaupunkiseudun Partiolaisilla puolestaan on keskeinen rooli maahanmuuttajien houkuttelussa partioon aivan koko Suomessa.“ 

Vaikka lippukunnat ovatkin tärkeä osa strategian toteutumista, lippukuntien ei tarvitse itse olla vastuussa strategian toteuttamisesta. Piiri vastaa myös lippukuntien tukemisesta strategian periaatteiden mukaisesti.  

“Jos lippukunta haluaa olla asiassa itse aktiivinen, sen kannattaa miettiä, mitkä strategian painopisteet ovat juuri sen toimintaympäristössä tärkeitä ja keskittyä niihin. Kannattaa myös keskustella sekä piirin lippukuntavalmentajien että -koordinaattorien kanssa siitä, mihin panostaa ja miten”, Lasse vinkkaa. 

TEKSTI: Iiris Tattari

KUVAT: Hanna Hämäläinen ja Lila Punttila