Liikkuminen on yksi suurista päästöjen ja sitä myötä ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Päästöjen määrään voidaan vaikuttaa muun muassa turhan liikkumisen vähentämisellä sekä kulkumuotojen valinnalla. Partiolainen ja liikennealan asiantuntija Teuvo Syrjälä pohtii esseessään liikkumisen ympäristövaikutuksia partiossa.


Liikkuminen aiheuttaa välttämättä päästöjä, joko suoria tai välillisiä. Myös partioharrastus tuottaa liikkumistarvetta. Vaikka koronapandemia onkin muuttanut elämää ja liikkumistottumuksiamme, ei partiotoimintaa voida tulevaisuudessakaan järjestää täysin etänä. Viikkotoiminta sekä erilaiset tapahtumat vaativat usein ihmisten kokoontumista samaan paikkaan. Näissä tilanteissa helposti valitaan nopein ja käytettävin kulkumuoto, eikä oteta huomioon liikkumisen vaikutuksia ympäristöön. Pääkaupunkiseudulla oma kotilippukunta toimii yleensä asuinpaikan lähialueella, jolloin viikkotoimintaan osallistuakseen on helppo kulkea kävellen tai muilla kestävillä kulkumuodoilla, kuten joukkoliikenteellä tai pyöräillen. Useat partiotapahtumat tuottavat kuitenkin liikkumistarvetta, johon kävely tai pyöräily eivät aina ole soveltuvia ratkaisuja etäisyyksien takia.

Yksi partioihanteista on rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. Lisäksi uudessa Suomen Partiolaisten vuosien 2021–2026 strategiassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi toiminnan painopisteiden osa-alueista. Luonnossa toimiminen on osa partiomenetelmää, ja luonto on mitä parhain paikka partio-ohjelman toteuttamiselle. Partioliikkeen perustajan Robert Baden-Powellin sanoin ”partio on metsien koulu”. Koska luonto ja ympäristö ovat suuressa roolissa, partiolaisten tulisi tehdä oma osuutensa luonnonsuojelussa ja päästöjen hillitsemisessä ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Päästöjen muodostumiseen voi vaikuttaa

Koronapandemian jälkeisenä aikana kaikkea toimintaa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää kokoontumalla samaan paikkaan, vaan vaikeista ajoista voidaan ottaa myös oppeja tulevaisuuteen. Kaiken ei tarvitse tapahtua läsnä, vaan myös etäyhteyksin toteutettavilla tapaamisilla ja tapahtumilla on oma paikkansa. Etänä järjestettävään toimintaan osallistuessa ei tarvitse liikkua paikasta toiseen, jolloin poistuvat myös liikkumisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset.

Silloin kun kokoonnutaan, kulkumuotojen valinnalla on merkitystä. Esimerkiksi vuoden 2019 Johtajatulien jälkeen arvioitiin tapahtuman hiilijalanjälkeä. Suurin tapahtuman päästöjä aiheuttanut osa-alue oli liikenne, joka aiheutti 44 prosenttia kokonaispäästöistä. Suuri lukema selittyy suurella määrällä osallistujia, jotka matkustivat tapahtumaan yksityisautolla kimppakyytien ja yhteiskuljetusten sijaan.

Haitallisia päästöjä synnyttävät muun muassa fossiiliset polttoaineet, joita suurin osa liikenteestä käyttää. Suomessa sähköllä tai muulla vaihtoehtoisella käyttövoimalla kulkevia ajoneuvoja on hyvin vähän. Esimerkiksi vuoden 2020 lopussa kaikista liikennekäytössä olevista henkilöautoista vain 0,4 % oli sähkökäyttöisiä.

Kulkuvälineiden, liikutun matkan sekä ajoneuvojen käyttövoiman lisäksi päästöjen muodostumiseen vaikuttaa myös käytettyjen kulkuvälineiden tehokkuus. Partiossa, kuten muussakin liikkumisessa, tulisi tavoitella mahdollisimman täysiä ajoneuvoja. Mitä suurempi ajoneuvojen käyttöaste on, sitä vähemmän tarvitaan ajoneuvoja ja sitä pienemmät päästöt ovat. Liikkumisen tehostamisella ja turhan ajamisen välttämisellä on selkeä vaikutus päästöjen määrään.

Kulkumuotojen valinnalla on merkitystä

VTT:n Liikennevälineiden yksikköpäästötietokannan keskiarvojen mukaan yksi kauko- tai tilausajoliikenteen linja-auto vastaa keskimääräisiltä päästöiltään noin neljää henkilöautoa. Linja-autoon kuitenkin mahtuu jopa yli 50 matkustajaa. Matkustajamäärien suhteessa yksi linja-auto vastaa siis yli 10 henkilöautoa, mutta tuottaa kuitenkin vain noin kolmasosan päästöistä. Joukkoliikenteen kalustolle voi myös laskea päästöarvot, mutta on huomioitava, että sen käyttö ei suoraan kasvata päästöjä. Joukkoliikenne kulkee joka tapauksessa, matkusti sen kyydissä partioryhmä tai ei.

Henkilöauton valintaa puolustaa usein sen helppokäyttöisyys. Yhteiskyytien lähtöpaikalle tai joukkoliikenteen pysäkille päästäkseen tulee ensin matkustaa toisaalle, kun taas henkilöauton kyytiin pääsee kotipihasta ja se kuljettaa suoraan perille. Näin myös matkaan kulutettu aika on pienempi.

Vaikka yhteiskyydeillä tai joukkoliikenteellä tehtävän matkan kesto olisi hieman pidempi, tulisi sitä harkita juuri ympäristönäkökulmista. Tapahtuman ei myöskään tarvitse alkaa vasta määränpäästä, vaan jo matkasta voi tehdä aloittavan aktiviteetin. Tapahtumaa suunniteltaessa voikin kysyä, onko liikkuminen tapahtumapaikalle välttämätön paha vai voisiko jo matkaa hyödyntää johonkin. Kasvatusjärjestönä partio on asemassa, jossa sillä on mahdollisuus
vaikuttaa tulevaisuuden kulkutapavalintoihin sekä opastaa ja kannustaa joukkoliikenteen ja yhteiskuljetusten käyttöön. Joukkoliikenteen käyttö voi myös poistaa kulkemisen suunnittelun vaikeuksia. Kulkuyhteydet voi nopeasti tarkistaa HSL:n Reittioppaasta tai valtakunnallisesta matka.fi -palvelusta.

Kulkutavan valinnassa korostuvat entistä enemmän matkan nopeuden ja helppouden lisäksi ympäristöarvot. Valintaan ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se tulee tehdä arvioiden matkan vaikutukset sekä ympäristöön että muihin asioihin. Yleisohjeena voidaan kuitenkin pitää joukkoliikenteen, yhteiskuljetusten ja kimppakyytien mahdollisimman suurta hyödyntämistä, koska ne pienentävät liikkumisesta aiheutuvia päästöjä selvästi. Sähkökäyttöisten ja muiden vähäpäästöisten ajoneuvojen suosiminen on selkeä toimenpide päästöjen vähentämiseksi. Tilausajokuljetustenkin hankinnassa voi painottaa eri asioita, kuten käytettävän bussikaluston vähäpäästöisyyttä.

Kaikki Pääkaupunkiseudun Partiolaisten kämpät ovat myös saavutettavissa joukkoliikenteellä, ja pienten ryhmien tulisikin käyttää tätä mahdollisuutta useammin. Kuitenkin on tilanteita, kuten tapahtuman tarvikkeiden ja ruoan kuljetukset, joissa henkilöauton käyttö helpottaa elämää selkeästi. Tällöin avainasemassa on kuljetuskapasiteetin maksimaalinen hyödyntäminen. Liikkumistarpeen arvioinnilla, kestävien liikkumistapojen suosimisella, käyttövoiman valinnoilla sekä ajoneuvojen tehokkaalla käytöllä voidaan helposti vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä.


TEUVO SYRJÄLÄ (Kurkisuon Rusakot) opiskelee liikennealan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja on työskennellyt liikennealan asiantuntijatehtävissä vuodesta 2017 alkaen. Partiossa hän toimii parhaillaan lippukuntansa jäsenrekisterinhoitajana, piirin PJ-toimikunnan puheenjohtajana ja kouluttajana ensi kesän Ko-Gi-kurssilla.


TEKSTI: Teuvo Syrjälä

KUVAT: Alex Inkiläinen, Teuvo Syrjälä